
Viitatiainen
Poecile palustris
Viitatiainen on tiaisten heimoon kuuluva pieni varpuslintu, jonka levinneisyys on kaksiosainen: läntinen populaatio tavataan Länsi-, Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa, ja Euraasian itäosissa on oma populaationsa. Se on paikkalintu, joka elää lehti- ja sekametsissä. Viitatiainen ei pesi Suomessa; lähimmät pesimäalueet ovat Virossa ja Venäjällä. Suomessa se havaitaan tyypillisesti syysmuutolla syyskuulta alkaen sekä talvikuukausina lintujen ruokintapaikoilla, ja havaintoja on kertynyt yli 300 vuoden 2017 loppuun mennessä.
Tiesitkö tätä?
- Viitatiainen on havaittu Haliaksella kolmesti vuoden 2022 loppuun mennessä.
- Viitatiainen ja hömötiainen erotetaan varmimmin äänestä: viitatiaisen tyypillinen kutsu on iskevä ”pitsjuu”.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Muistuttaa hömötiaista, mutta siivessä ei näy vaaleaa siipipaneelia ja päälaki on kiiltävänmusta (hömötiaisella himmeämpi); leukalappu on pienempi. Ääni ja laulu ovat erilaiset. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Heimo
tiaiset
Koko
Pikkuinen (hippiäinen)
Värit
harmaa, musta, valkoinen, ruskea
Elinympäristön kuvaus
Kosteat lehti- ja sekametsät, soiden reunat, puutarhat ja puistot.
Ruokavalio
Kesällä pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia; muina vuodenaikoina myös erilaisia siemeniä, marjoja ja hedelmiä, ja se kerää ahkerasti talvivarastoja.
Käyttäytyminen
Pääosin paikkalintu. Pesii kolossa tai pöntössä; munia on tavallisesti 7–9. Naaras hautoo noin 13 päivää, ja poikaset ovat lentokykyisiä 17–18 päivän iässä. Ääni on iskevä ”pitsjuu” tai pidempi tiititys, ja laulu poikkeaa hömötiaisen laulusta.
Lähteet
Kuva: Stephan Sprinz, CC BY 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sumpfmeise im NSG Hirschacker und Dossenwald 2.jpg
Ääni: Pálos Lőrinc, XC639965, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/639965
Ääni: Sonothèque ADVL, XC954051, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/954051
Ääni: Sonothèque ADVL, XC730597, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/730597
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34532
