Viirupöllö

Viirupöllö

Strix uralensis

Tunnista viirupöllö äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Viirupöllö on etelä- ja keskiboreaalisen havumetsävyöhykkeen euraasialainen laji, jonka levinneisyys ulottuu Skandinaviasta läpi Aasian Japaniin; Keski- ja Itä-Euroopan vuoristoissa on erillisiä kantoja. Se on lehtopöllön lähisukulainen, mutta tätä selvästi kookkaampi ja levinneisyydeltään pohjoisempi. Pikkujyrsijöiden kannanvaihtelut ohjaavat vahvasti pesivien parien määrää ja poikastuottoa. Suomessa viirupöllö pesii Lappia lukuun ottamatta lähes koko maassa, mutta on etelärannikolla varsin harvalukuinen; Etelä-Suomessa sitä tavataan lehtopöllön rinnalla.

Tiesitkö tätä?

  • Suomen viirupöllökanta on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä noin 30–40 %, ja pöntötys on yksi taustasyistä; viirupöllö saattaa nykyisin olla jopa maamme runsaslukuisin pöllölaji.
  • Myyräkatojen syksyinä viirupöllöjä havaitaan Etelä-Suomessa enemmän, ja Haliaksella suurin osa pyydystetyistä on ollut nuoria.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Kookas harmaanruskea pöllö, jonka vaalealla vatsapuolella on selviä tummia pitkittäisjuovia ja siivissä sekä pitkässä pyrstössä tummia raitoja. Pyöreä, vaalea naamakuvio, pienet mustat silmät ja keltainen nokka erottuvat. Se on selvästi lehtopöllöä kookkaampi ja pitkäpyrstöisempi.

Heimo

pöllöt

Koko

Iso (varis)

Värit

harmaa, ruskea, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Varttuneet havu- ja sekametsät, joissa on aukkopaikkoja ja peltoja saalistukseen; pesii isoihin puunkoloihin, pökkelöihin, risupesiin ja pönttöihin.

Ruokavalio

Syö lähinnä pikkujyrsijöitä ja runsaasti myös vesimyyrää; lisäksi monet muut pienet nisäkkäät, linnut ja sammakot kelpaavat, etenkin pesimäaikaan.

Käyttäytyminen

Reviiriuskollinen paikkalintu: aikuisten pitkän matkan liikkuminen on rajallista, mutta mahdollista ravintopulan aikana. Nuoret levittäytyvät syksyllä ja alkutalvesta, ja myyräkatojen syksyinä vaeltajia nähdään tavallista enemmän. Puolustaa pesäänsä kiivaasti ja voi hyökätä lähestyvän ihmisen kimppuun.

Lähteet

Ääni: Robert Petersen, XC986003, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/986003

Ääni: Robert Petersen, XC986010, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/986010

Ääni: Alexander Kürthy, XC314566, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/314566

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.29003

Tutustu myös