Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Vihervarpunen
Spinus spinus
Tunnista vihervarpunen äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Vihervarpunen on pieni kellanvihreäsävyinen peippolintu, joka pesii laajalti Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjän keskiosissa; Aasian itäosissa on erillinen pesimäkanta. Talvehtimisalueet kattavat lähes koko Euroopan ja osia Lähi-idästä. Kannan koko ja esiintyminen vaihtelevat voimakkaasti erityisesti kuusen ja koivun siemensadon mukaan. Laji on osittaismuuttaja, jonka syysmuutto voi olla hyvin näyttävää suurina parvina. Suomessa vihervarpusta tavataan lähes koko maassa aina tunturi-Lappiin asti; pesimäkannan kooksi on arvioitu noin kaksi miljoonaa paria. Haliaksella vihervarpusta tavataan ympäri vuoden, ja syysmuutto on voimakkaimmillaan syys–lokakuussa.
Tiesitkö tätä?
- Haliaksella on parhaina syyspäivinä havaittu useiden kymmenien tuhansien vihervarpusten päivämuuttoja.
- Vihervarpunen roikkuu siemeniä syödessään usein pää alaspäin kuin tiainen.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Pieni, kellanvihreä peippolintu. Koiraalla on musta päälaki ja leukalappu sekä keltaiset siipijuovat ja keltaisuutta pyrstön reunoissa; naaralla ja nuorilla on harmaanvihreä yleisilme ja selvä tumma viirutus alapuolella ilman mustaa päälakea. Nokka on kapea ja terävä. Vihervarpunen on viherpeippoa pienempi ja sirompi.
Heimo
peipot
Koko
Pieni (varpunen)
Värit
vihreä, keltainen, musta, ruskea, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii havu- ja sekametsissä, suosien erityisesti vanhoja kuusimetsiä. Muutto- ja talviaikaan tavataan siemeniä tarjoavissa lepikoissa ja koivikoissa sekä asutuksen ruokintapaikoilla.
Ruokavalio
Puiden siemenet muodostavat ravinnon ytimen; erityisen tärkeitä ovat kuusen, koivujen ja tervalepän siemenet. Loppukesällä ja syksyllä se käyttää myös ruohovartisten siemeniä, ja talvella käy mielellään ruokintapaikoilla. Kesällä hyönteiset täydentävät ruokavaliota, etenkin poikasten kasvun tukena.
Käyttäytyminen
Sosiaalinen ja parveileva osittaismuuttaja, jonka syysmuutto suuntautuu lounaaseen ja on aktiivisimmillaan 2–4 tuntia auringonnousun jälkeen. Parveutumisen vuoksi koiraat ja naaraat muuttavat samanaikaisesti. Ruokaillessaan se on ketterä ja roikkuu mielellään kävyissä ja oksissa pää alaspäin siemeniä nyppien.
Lähteet
Kuva: Sławek Staszczuk (photoss [AT] hotmail.co.uk), CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Carduelis spinus male.jpg
Ääni: Benoît Van Hecke, XC539301, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/539301
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.36287
