
Suokukko
Calidris pugnax
Suokukko pesii laajalti pohjoisessa Euraasiassa Fennoskandiasta ja Baltiasta Siperian itäosiin, ja erillisiä pesimäalueita on myös Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Se talvehtii muun muassa Brittein saarilla, Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja on sekä lyhyen että pitkän matkan muuttaja. Monin paikoin kanta on taantunut kosteikkojen kuivatuksen, rehevöitymisen ja turvetuotannon vuoksi. Suomessa suokukko pesii suurimmassa osassa maata, mutta puuttuu paikoin etelärannikolta ja sisä-Suomesta; 2010-luvun alussa kannaksi arvioitiin 5 000–8 000 paria. Levinneisyys on supistunut, ja laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, vaikka viime vuosina kehitys on ollut melko vakaata.
Tiesitkö tätä?
- Haliaksella suokukon kevätmuutto aikaistui seurantajakson aikana keskimäärin kahdeksalla vuorokaudella.
- Koiras esittelee soidinasussaan näyttävää, yksilöllisen väristä kaulusta ja tanssii äänettömän soidinmenon.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Selvästi sukupuolidimorfinen kahlaaja: koiras on soidinaikaan näyttävä, kaulan ympärillä tuuhea, yksilöllisen värinen kaulus ja vaihteleva kuviointi; naaras ja nuoret ovat pienempiä ja ruskeansävyisiä. Suora nokka, selässä ja niskassa tummaa kuviointia, siivellä heikko vaalea siipijuova. Yläperän sivuilla erottuvat valkoiset soikiot; talvipuvussa yleisilme on harmaampi.
Heimo
kurpat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
ruskea, valkoinen, musta, oranssi
Elinympäristön kuvaus
Pesii soilla ja kosteilla, lyhytheinäisillä niityillä; muuttoaikaan ja talvella ruokailee kosteilla niityillä ja pehmeäpohjaisilla mutarannoilla.
Ruokavalio
Syö pääasiassa hyönteisiä, matoja ja muita selkärangattomia, toisinaan myös pieniä selkärankaisia; muuton ja talven aikana käyttää ravinnokseen myös kasvimateriaalia.
Käyttäytyminen
Seurallinen laji, joka voi kerääntyä suuriksi parviksi. Koiraat kokoontuvat soidinkentille esittämään näyttävää, äänetöntä soidintaan. Syysmuutto alkaa poikkeuksellisen varhain ja etenee hitaammin kuin kevätmuutto; nuoret linnut muuttavat vanhoja myöhemmin. Suomessa kevään ensimmäiset suokukot saapuvat tavallisesti huhti–toukokuun vaihteessa, ja päämuutto etenee ripeästi toukokuun loppua kohti. Syysmuutto alkaa jo kesäkuun puolivälissä, ja viimeisiä lintuja voi nähdä vielä lokakuussa.
Lähteet
Kuva: Arjan Haverkamp, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Philomachus pugnax -Diergaarde Blijdorp-8c.jpg
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27710
