Lintupassi
Suomi
Pensastasku

Pensastasku

Saxicola rubetra

Tunnista pensastasku äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Pensastasku on läntisen Euraasian laji, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja paikoin Lähi-idässä, levinneisyyden ulottuessa Venäjän keskiosiin. Talvehtimisalueet sijaitsevat laajalla Keski-Afrikan savannivyöhykkeellä. Kanta on taantunut laajalti Euroopassa erityisesti maatalousympäristöjen muutosten seurauksena. Suomessa pensastasku pesii lähes koko maassa, on pohjoisimmassa harvalukuinen ja puuttuu tunturipaljakalta; pesiviä pareja arvioidaan olevan 250 000–350 000. Kanta on taantunut myös Suomessa.

Tiesitkö tätä?

  • Pensastaskun kevätmuutto aikaistui 1980-luvulta 2010-luvulle keskimäärin neljällä vuorokaudella, mutta on hieman viivästynyt 2020-luvulla.
  • Syksyllä nuoret pensastaskut muuttavat keskimäärin noin kymmenen päivää ennen vanhoja, koska vanhat linnut vaihtavat ensin koko höyhenpukunsa.

Ääntely

Laulu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Punarinnan kokoinen varpuslintu, jolla on oranssinruskea rinta, vaalea kurkku ja selvä vaalea silmäkulmajuova, joka erottuu tummemmasta poskesta; selkäpuoli on ruskeankirjava. Koiraalla on näkyvät valkoiset siipilaikut ja pyrstön tyvessä valkeaa. Erottuu mustapäätaskusta selkeän vaalean silmäkulmajuovan ja vaaleamman päänsä ansiosta; syksyisillä linnuilla sekoittumisvaara on suurin, jolloin siipilaikut ja voimakas silmäkulmajuova auttavat määrityksessä.

Heimo

rastaat

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

ruskea, oranssi, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Suosii avoimia ympäristöjä: avosoita, peltoaukeita, pensaikkoisia niittyjä sekä rikkakasvustoisia joutomaita.

Ruokavalio

Pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, kuten kovakuoriaisia, muurahaisia, heinäsirkkoja, perhosia ja niiden toukkia sekä hämähäkkejä; tähystää avoimilta, kohollaan olevilta paikoilta ja syöksyy saaliin kimppuun.

Käyttäytyminen

Muuttolintu, joka muuttaa enimmäkseen öisin ja levähtää muutolla avoimilla niityillä ja pelloilla. Keväällä koiraat saapuvat naaraita aikaisemmin; syksyllä nuoret muuttavat keskimäärin noin kymmenen päivää ennen vanhoja, mikä liittyy vanhojen lintujen täydelliseen sulkasatoon pesinnän jälkeen. Haliaksella kevätmuutto alkaa huhtikuun lopulla, huippu ajoittuu toukokuun puoliväliin ja viimeisiä havaitaan kesäkuun puolivälissä. Syysmuutto käynnistyy heinäkuun loppupuolella, voimistuu elokuussa ja huipentuu elokuun loppupuoliskolla; viimeisiä yksilöitä nähdään syys–lokakuun vaihteessa.

Lähteet

Kuva: El Golli Mohamed, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tarier des près Zaghouan NP001.jpg

Ääni: Pascal Christe, XC479662, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/479662

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32949

Tutustu myös