Merikotka

Merikotka

Haliaeetus albicilla

Tunnista merikotka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Harvinainen

Merikotka pesii laajalla alueella Euraasiassa, ja Euroopan kanta keskittyy Fennoskandiaan ja Itä-Eurooppaan; talvehtimisalueita on Länsi-Euroopasta Lähi-itään ja Itä-Aasiaan. Monin paikoin laji on runsastunut selvästi suojelutoimien, kuten talviaikaisen haaskaruokinnan ja tekopesien, ansiosta. Suomessa pesimäalue painottuu Lounais-Suomen saaristoon ja länsirannikolle, lisäksi sisämaassa Lapin suurten tekojärvien seuduille ja Kainuuseen, ja kierteleviä lintuja tavataan koko maassa. 1990-luvun alusta lähtien laji on runsastunut Suomessa harvinaisuudesta vahvaksi pesijäksi.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella havaintomäärät ovat kasvaneet yli kymmenkertaisiksi seurantajakson aikana.
  • Ilmastonmuutos on aikaistanut merikotkan kevätmuuttoa Haliaksella seitsemällä vuorokaudella ja viivästyttänyt syysmuuttoa keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana.

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Hyvin suurikokoinen kotka, jolla on leveät, suorakaiteiset siivet ja suhteellisen lyhyt, kiilanmuotoinen pyrstö. Aikuisella pää ja kaula ovat vaaleat, pyrstö selvästi valkoinen ja nokka kookas ja keltainen; nuoret ovat tummia ja kirjavia ilman valkoista pyrstöä, joka vaalenee iän myötä. Erotettavissa maakotkasta erityisesti pyrstön ja pään avulla: merikotkalla leveä, lyhyehkö ja aikuisella valkoinen pyrstö sekä vaaleampi pää, kun taas maakotkalla pidempi pyrstö, tummempi yleisväri ja kultainen niska; merikotkan siivet näyttävät raskaammilta ja lankkumaisilta.

Heimo

haukat

Koko

Hyvin iso (joutsen)

Värit

ruskea, valkoinen, keltainen, musta

Elinympäristön kuvaus

Tyypillisiä elinympäristöjä ovat rannikko- ja saaristoalueet sekä suurten vesistöjen lähiympäristö.

Ruokavalio

Saariston huippupeto, jonka tärkeimpiä saalislajeja on haahka; se saalistaa myös merimetson ja lokkien poikasia. Lisäksi merikotka syö kalaa ja muita vesilintuja ja käyttää haaskoja.

Käyttäytyminen

Vanhat linnut ovat pääosin paikkalintuja, nuoret kiertelevät laajalti. Kevätmuutto painottuu varhaiskevääseen ja syysmuutto syksyyn. Lajia tavataan Haliaksella ympäri vuoden, ja Tulliniemeä ympäröivässä saaristossa se myös pesii; paikallisia lintuja havaitaan yleensä 5–10, parhaimmillaan noin 20 yksilöä, ja keskikesällä määrä hieman laskee. Kevätmuutto painottuu maaliskuulle ja syysmuutto syys–marraskuulle; yksittäisiä muuttajia nähdään myös talvella ja joskus kesällä.

Lähteet

Kuva: Bengt Nyman from Vaxholm, Sweden, CC BY-SA 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:NZ7 5265 (52812350718).jpg

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26530

Tutustu myös