Kiuru

Kiuru

Alauda arvensis

Tunnista kiuru äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Kiuru on laajalle levinnyt avomaiden varpuslintu, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja jatkuu leveänä vyöhykkeenä Keski- ja Itä-Aasiaan; myös Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä on pesintää. Länsi- ja Etelä-Euroopan populaatiot ovat paikkalintuja, pohjoiset ja itäiset lähimuuttajia, ja talvehtimisalueita ovat muun muassa Länsi- ja Etelä-Eurooppa sekä Pohjois-Afrikka. Kannat ovat taantuneet maatalouden tehostumisen myötä. Suomessa yhtenäinen levinneisyys yltää Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Kemi–Tornion seudulle, ja Lapissa pesintä on harvaa. Pesimäkanta on arvioitu noin 350 000–400 000 pariksi.

Tiesitkö tätä?

  • Suomessa kiurun kevätmuutto on seurantajaksolla aikaistunut keskimäärin yhdeksällä vuorokaudella.
  • Takatalvien aiheuttamat pakomuutot voivat olla näyttäviä.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Vaatimattoman ruskeankirjava, päälaella pieni töyhtö, jonka se voi kohottaa pystyyn. Vahvat jalat ja poikkeuksellisen pitkä takakynsi, sekä korkealla avomaan yllä tapahtuva, taukoamaton laululento auttavat tunnistuksessa ja erottavat sen muista varpuslinnuista.

Heimo

kiurut

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

ruskea, valkoinen, harmaa

Elinympäristön kuvaus

Alun perin arojen ja muiden luontaisten avomaiden laji, joka on levittäytynyt maatalousympäristöihin. Suosii laajoja, avoimia peltoaukeita ja alueita, joilla on viljelykauden alussa valmiiksi kasvipeitettä. Suomessa laji suosii vähintään kymmenhehtaarisia peltoaukeita.

Ruokavalio

Syö siemeniä ja versoja sekä selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja niiden toukkia, matoja ja etanoita; poikaset saavat pääosin eläinravintoa.

Käyttäytyminen

Koiras esittää pitkän, yhtäjaksoisen laulun korkeassa leijuntalennossa. Ankarien takatalvien aikana voi esiintyä näyttäviä pakomuuttoja. Pesä on avopesä maassa avoimella alueella. Suomessa ensimmäiset kiurut voivat saapua helmikuun lopulla, ja päämuutto ajoittuu maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun; syysmuutto on kevättä vaatimattomampaa ja ajoittuu syyskuun puolivälistä loka–marraskuulle.

Lähteet

Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC484052, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/484052

Ääni: Sonothèque ADVL, XC920756, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/920756

Ääni: Jochem verweij, XC841783, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/841783

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32065

Tutustu myös