Kirjokerttu

Kirjokerttu

Curruca nisoria

Tunnista kirjokerttu äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Harvinainen

Kirjokertun pesimäalue ulottuu Keski- ja Kaakkois-Euroopasta Lähi-itään ja Keski-Aasiaan, ja talvehtimisalueet keskittyvät Kenian ja Tansanian savanneille. Laji pesii puoliavoimissa ympäristöissä, kuten katajikkoisilla saarilla, laidunmailla ja pensoittuvilla pelloilla. Suomessa laji elää levinneisyytensä luoteisrajalla ja pesii maan lounaisosissa, tyypillisesti saariston katajikkoisilla saarilla. Pesimäkanta on taantunut noin 2 500 parista (1980-luku) nykyiseen 200–800 pariin. Taantuman syyt eivät ole tarkkaan tiedossa, mutta ne liittyvät todennäköisesti talvehtimisolosuhteiden muutoksiin Itä-Afrikassa; vähenemistä on havaittu etenkin reuna-alueilla, ei ydinalueilla.

Tiesitkö tätä?

  • Kirjokerttu on suurin Suomessa tavattavista kertuista.
  • Kirjokertun reviirillä tavataan usein myös pikkulepinkäinen.

Ääntely

Laulu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Suurikokoinen kerttu; vanhalla linnulla yläpuoli tummanharmaa ja alapuoli vaalea, tihein tummin poikkiraidoin, silmä keltainen ja pyrstösulissa valkoiset kärjet. Nuori muistuttaa lehtokerttua, mutta on suurempi; sillä on siivillä vaaleat juovat ja mahan takaosassa tummia raitoja.

Heimo

kertut

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

harmaa, valkoinen, ruskea, musta, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Pesii erilaisissa puoliavoimissa ympäristöissä, kuten katajikkoisilla saarilla, laidunmailla ja pensoittuvilla pelloilla.

Ruokavalio

Hyönteissyöjä, joka syö myös marjoja ja hedelmiä.

Käyttäytyminen

Pitkänmatkan muuttaja, joka saapuu pesimäalueilleen myöhään keväällä ja lähtee jo loppukesällä. Haliaksella laji on kesäkuukausien vieras: saapuu myöhään (ensihavainnot toukokuun puolivälin jälkeen, päämuutto kesäkuun alussa) ja poistuu aikaisin (syysmuutto alkaa heinä–elokuun vaihteessa; viimeisiä nähdään syyskuun alussa, nuoria joskus loppusyksyllä). Paikallinen pesintä on siellä harvinaistunut 2000-luvulla pesimäkannan taantuman myötä.

Lähteet

Ääni: Jochem Verweij, XC910640, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/910640

Ääni: Jochem Verweij, XC903882, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/903882

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33939

Tutustu myös