Lintupassi
Suomi
Kultarinta

Kultarinta

Hippolais icterina

Tunnista kultarinta äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Yleinen

Kultarinta on Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa pesivä varpuslintu, jonka levinneisyys jatkuu Aasian puoleiselle Venäjälle ja joka talvehtii eteläisessä Afrikassa. Se suosii pesimäympäristönään valoisia lehtimetsiä ja lehtipuuvaltaisia metsiä, rantalehtoja ja puistoja. Suomessa kultarinta pesii pääosin etelässä; yhtenäinen levinneisyys yltää Porin–Joensuun tasalle, mutta sitä tavataan myös Oulun ja Tornion seudulla, ja pesimäkannaksi on arvioitu noin 10 000–20 000 paria.

Tiesitkö tätä?

  • Rengaslöydöt osoittavat, että suomalaiset kultarinnat muuttavat Italian seuduilta Välimeren yli kohti talvehtimisalueitaan eteläisessä Afrikassa.
  • Kultarinnan kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin neljällä vuorokaudella ja syysmuutto viivästynyt kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana.

Ääntely

Laulu
Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Keskikokoinen kerttu, jolla on vaalean sitruunankeltainen alapuoli ja oliivinvihreä selkä. Siivellä erottuu tertiaalien reunoista muodostuva vaaleankeltainen paneeli. Sukupuolet ovat samanvärisiä; syksyllä keltainen sävy voi olla haalistunut ja nuorilla keltaista on niukasti. Laulu on monipuolista ja matkintaa sisältävää; kutsuääni on nopea, terävä ”dsädsäfii”.

Heimo

kerttuset

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

keltainen, vihreä, ruskea, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Valoisat lehtimetsät ja lehtipuuvaltaiset metsät, rantalehdot sekä puistomaiset ympäristöt.

Ruokavalio

Pääosin hyönteisiä, toukkia, hämähäkkejä ja muita pieniä selkärangattomia; loppukesällä myös hedelmiä ja marjoja.

Käyttäytyminen

Yömuuttaja, joka on pohjoisessa vain lyhyen kesän vieras. Vanhat linnut lähtevät syysmuutolle usein jopa kaksi viikkoa ennen nuoria. Yömuuton jälkeen lintuja kohdataan usein aamuhämärissä levähtämässä. Laulu on nopeaa, nasaalia jokeltelua ja sisältää matkintaa; laji liikkuu enimmäkseen yksin ja on territoriaalinen sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Ensimmäiset saapuvat Suomeen yleensä toukokuun puolivälissä, ja kevätmuutto painottuu toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun. Syysmuutto alkaa jo heinäkuun puolivälin jälkeen; määrät vähenevät elokuun lopulle tultaessa, ja viimeisiä havaitaan syyskuun alussa.

Lähteet

Kuva: Eva Uzdilova, CC BY 4.0 https://www.gbif.org/occurrence/6320245436

Ääni: Christopher Kullenberg, XC724492, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/724492

Ääni: Jochem verweij, XC791824, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/791824

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33676

Tutustu myös