Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Kiljuhanhi
Anser erythropus
Tunnista kiljuhanhi äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Kiljuhanhi pesii Fennoskandiasta Itä-Siperiaan ulottuvalla tundravyöhykkeellä, puuttomalla tundralla sekä paju- ja tunturikoivualueiden pikkujärvien äärellä. Kanta romahti 1900-luvulla metsästyksen takia muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla, ja Fennoskandian kanta on nykyisin hyvin pieni. Suojelussa pyritään vahvistamaan pesimäkantaa koko muuttotien varrella ja turvaamaan Fennoskandian kannan perimä. Suomessa kiljuhanhi on äärimmäisen uhanalainen: pesivän kannan kooksi arvioidaan 0–5 paria, ja viimeinen varmistettu pesintä on vuodelta 1995. Nykyisin lajia havaitaan harvoin kevät- ja syysmuutolla, etenkin länsirannikolla ja Oulun seudun levähdysalueilla.
Tiesitkö tätä?
- Suomessa kiljuhanhen risteymät muiden hanhilajien kanssa on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi, eikä niitä saa päästää ympäristöön.
- Skandinavian kannasta pääosa, noin 50 paria, pesii Norjassa.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Muistuttaa tundrahanhea, mutta erottuu keltaisen silmärenkaan ja laajan valkoisen otsakilven perusteella, joka ulottuu päälaen etuosaan. Nokka on pienempi ja punertava; höyhenpuku on tummahko ja vatsalaikut pienemmät kuin tundrahanhella.
Heimo
sorsat
Koko
Hyvin iso (joutsen)
Värit
ruskea, harmaa, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii puuttomalla tundralla sekä paju- ja tunturikoivualueilla pikkujärvien ja lammikoiden kirjomilla alueilla.
Ruokavalio
Syö pääasiassa ruohokasveja, erilaisia kasvinosia ja myös viljaa.
Käyttäytyminen
Pitkän matkan muuttaja, joka levähtää muutonaikaisilla kosteikoilla ja pelloilla. Liikkuu usein parvina, ja perheryhmät pysyvät yhdessä pitkään, tyypillisesti seuraavaan kevääseen.
Lähteet
Kuva: Unknown, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Anser erythropus.jpg
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26290
