
Keltajalkaviklo
Tringa flavipes
Keltajalkaviklo on Pohjois-Amerikan boreaalisella vyöhykkeellä Alaskasta Quebeciin pesivä keskikokoinen kahlaaja, jonka tunnistaa pitkistä keltaisista jaloista ja sirosta tummasta nokasta. Se talvehtii Meksikonlahden rannikolla sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Eurooppaan laji harhautuu satunnaisesti, ja sen maailmanlaajuinen kanta on arvioitu vaarantuneeksi.
Tiesitkö tätä?
- Suomessa keltajalkaviklo on havaittu seitsemän kertaa.
- Tieteellinen nimi flavipes tarkoittaa latinaksi keltajalkaa.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Pituus noin 24 cm ja paino 50–110 g. Pitkät keltaiset jalat ja ohut, suora tumma nokka, joka on suunnilleen pään pituinen. Yläpuoli harmaanruskea ja vaaleatäpläinen, alapuoli vaalea; kaulassa ja rinnassa hienoa viirutusta, ja lennossa erottuu valkea neliömäinen yläperä. Isokeltajalkavikloon verrattuna selvästi pienempi ja nokka suhteessa lyhyempi ja suorempi; liroon verrattuna kookkaampi ja pitkäjalkaisempi.
Heimo
kurpat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
harmaa, valkoinen, ruskea, keltainen
Elinympäristön kuvaus
Pesii boreaalisen metsän aukioilla, suoniityillä ja lampien lähellä olevissa kosteikoissa. Talvehtii rannikko- ja sisämaan kosteikoilla.
Ruokavalio
Syö pääasiassa selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja niiden toukkia, vesiluteita, matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä, sekä toisinaan pieniä kaloja; etsii ravintoa kahlaamalla ja tökkimällä pehmeää pohjaa.
Käyttäytyminen
Pitkänmatkan muuttolintu, joka liikkuu ruokaillessaan vilkkaasti matalassa vedessä ja nappaa saaliin nopein nokaniskuin. Pesii maassa lähellä vettä; munia on 3–4, ja molemmat emot hautovat noin 22–23 vuorokautta ja puolustavat pesää rohkeasti.
Lähteet
Kuva: Rhododendrites, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lesser yellowlegs (32690).jpg
Teksti: Wikipedia (English) + Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://en.wikipedia.org/wiki/Lesser_yellowlegs
Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltajalkaviklo
