Lintupassi
Suomi
Mustaviklo

Mustaviklo

Tringa erythropus

Tunnista mustaviklo äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Yleinen

Mustaviklon levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian pohjoisosista Siperian itäosiin, ja talvehtimisalueita on Länsi-Euroopassa, Välimerellä, laajalti Afrikassa päiväntasaajan pohjoispuolella sekä Etelä-Aasiassa. Se pesii pohjoisilla aapasoilla ja tundran reunalla. Suomessa mustaviklon yhtenäisen levinneisyyden raja kulkee Kainuusta Muonion seudulle; tihein pesimäkanta on pohjoisimman Suomen soilla, ja lajia pesii myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pesimäkannaksi on arvioitu 15 000–20 000 paria, ja rengaslöydöt viittaavat pääosin lounaaseen suuntautuvaan muuttoon. Levinneisyys on supistunut, ja laji on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella ensimmäiset syysmuuttajat havaitaan jo kesäkuun alussa, ja ensimmäinen muuttopiikki on kesäkuun puolivälissä, kun naaraat poistuvat pesimäalueilta heti haudonnan jälkeen.
  • Mustaviklon kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kahdella ja syysmuutto seitsemällä vuorokaudella seurantajakson aikana.

Ääntely

Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Juhlapukuisena hyvin tumma: höyhenpuku lähes musta, siivissä ja selässä vaaleita pilkkuja, yläperä selvästi valkoinen. Nokka on pitkä ja ohuehko, alanokan tyvessä punaista; jalat pitkät ja kesällä tummat (talvipuvussa punaiset). Nuoret ja talvipukuiset linnut muistuttavat punajalkavikloa, mutta ovat pitkäjalkaisempia ja -nokkaisempia, ja siivestä puuttuu valkoinen takareuna. Kutsuääni on terävä ja iskevä ”tjuu-it”.

Heimo

kurpat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

musta, valkoinen, harmaa, punainen

Elinympäristön kuvaus

Pesii vetisillä, rimpisillä aapasoilla; pesä sijaitsee usein metsässä kymmenien tai satojen metrien päässä suon laidasta. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla viihtyy lieterannoilla ja matalilla kosteikoilla.

Ruokavalio

Syö pääasiassa selkärangattomia, kuten hyönteisiä, hämähäkkejä, nilviäisiä ja äyriäisiä, sekä pieniä kaloja; ruokailee vesirajassa ja matalassa vedessä, joskus jopa uiden.

Käyttäytyminen

Muuttolintu, jonka naaraat lähtevät syysmuutolle jo haudonnan jälkeen alkukesällä ja jättävät poikasten hoidon koiraille; vanhat koiraat ja nuoret linnut muuttavat loppukesällä. Muuttoajoitus on aikaistunut viime vuosikymmeninä. Rannikolla mustaviklo on säännöllinen läpimuuttaja; kevätmuutto etenee huhtikuun lopulta toukokuun loppuun, ja vanhat koiraat ja nuoret muuttavat heinä–elokuussa. Havaintomäärät ovat pitkällä aikavälillä melko vakaita, mutta 2020-luvulla hieman vähentyneet.

Lähteet

Kuva: Hari K Patibanda, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Spottedredshankbreedingplumage2.jpg

Ääni: Jochem Verweij, XC929268, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/929268

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27619

Tutustu myös