
Jalohaikara
Ardea alba
Jalohaikara on laajalle levinnyt suuri valkoinen haikara, jonka Euroopan esiintyminen on alun perin painottunut kaakkoon. Viime vuosikymmeninä laji on levittäytynyt nopeasti länteen ja pohjoiseen. Suomessa aiemmin harvinainen jalohaikara havaitaan nykyisin vuosittain satoina yksilöinä, ja ensipesintä todettiin vuonna 2018. Haliaksella havaintomäärät kasvoivat selvästi vuoden 2015 jälkeen, ja havainnot painottuvat huhti–toukokuulle sekä loppukesään–alkusyksyyn.
Tiesitkö tätä?
- Jalohaikaran koristehöyheniä käytettiin aikoinaan naisten hattujen koristeina; höyhenkaupan loputtua kannat elpyivät.
- Soidinaikaan nokka voi punertua, kun taas muulloin se on keltainen.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Suuri, kokonaan valkoinen haikara. Nokka on keltainen (soidinaikaan osin punertava) ja jalat mustat. Muistuttaa harmaahaikaraa kooltaan ja olemukseltaan, mutta harmaahaikara on väriltään harmaa; silkkihaikara on myös valkoinen, mutta sillä on musta nokka ja keltaiset varpaat.
Heimo
haikarat
Koko
Iso (varis)
Värit
valkoinen, keltainen, musta
Elinympäristön kuvaus
Matalavetiset rannat, kosteikot ja merenlahdet.
Ruokavalio
Syö pääasiassa kalaa, mutta myös äyriäisiä, sammakoita, salamantereita, käärmeitä ja vesihyönteisiä sekä heinäsirkkoja, jyrsijöitä ja lintuja.
Käyttäytyminen
Pesii yksittäispareina tai suurissa yhdyskunnissa usein muiden haikaralajien kanssa. Soidin on näyttävä: linnut tervehtivät pariaan, lentävät kaulat ojossa, ääntelevät ja levittävät hartioiden pitkät koristehöyhenet.
Lähteet
Kuva: Chuck Homler (FocusOnWildlife.Me), CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Great Egret (Ardea alba) in Breeding Plumage, Cape May County, New Jersey, USA (cropped).png
Ääni: Jonathon Jongsma, XC131650, CC BY-SA 3.0 https://xeno-canto.org/131650
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26105
