Lintupassi
Suomi
Vesipääsky

Vesipääsky

Phalaropus lobatus

Tunnista vesipääsky äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Vesipääsky on laajalle levittäytynyt arktinen kahlaaja, joka pesii pohjoisen Euraasian ja Pohjois-Amerikan tunturi- ja tundrasoilla. Laji on pelaaginen ja talvehtii merillä Lähi-idän kaakkoispuolella, Australian pohjoispuolella sekä Väli- ja Etelä-Amerikan länsipuolisilla merialueilla. Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjällä pesivät vesipääskyt muuttavat Mustanmeren ja Kaspianmeren kautta Arabianmerelle. Suomessa vesipääskyn levinneisyys keskittyy pohjoisimman Suomen tunturialueille ja soille; lisäksi sitä tavataan hajanaisesti mm. Perämeren alueella. Suomen pesimäkanta on taantunut merkittävästi ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi; levinneisyyden vetäytyminen pohjoiseen liittynee ilmastonmuutoksen aiheuttamiin elinympäristömuutoksiin.

Tiesitkö tätä?

  • Vesipääskyn naaras on koirasta isompi ja värikkäämpi, ja koiras huolehtii haudonnasta ja poikasista.
  • Fennoskandian vesipääskyt muuttavat Mustanmeren ja Kaspianmeren kautta talvehtimaan Arabianmerelle.

Ääntely

Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni kahlaaja, joka pesimäpukuisena erottuu punaruskeasta kaulasta, tummanharmaasta päästä ja valkeasta kurkusta; selkä on kirjava ja nokka hyvin ohut. Naaras on koirasta suurempi ja näyttävämpi. Lajin tunnistaa myös poikkeuksellisesta tavastaan ruokailla uiden – se pyörii pienissä ympyröissä ja poimii pinnasta saaliin.

Heimo

kurpat

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

harmaa, valkoinen, oranssi, ruskea

Elinympäristön kuvaus

Pesii pohjoisilla tunturisoilla ja muilla soilla, joilla on pieniä lampia ja allikoita. Talvella elinympäristö on avomeri.

Ruokavalio

Talvehtimisalueilla pääsaaliina ovat meren pinnalle kumpuavat planktoneliöt. Pesimä- ja muuttoaikana se ruokailee usein uiden pieniä ympyröitä, jolloin veteen nousee pieniä vesieläimiä, joita se poimii; avomerellä parvet voivat seurata suuria kalaparvia ja hyödyntää pinnassa olevaa planktonia.

Käyttäytyminen

Pelaaginen pitkänmatkan muuttaja, jonka kevätmuutto etenee nopeasti. Pesinnässä sukupuoliroolit ovat kääntyneet: naaras on koirasta isompi ja värikkäämpi, ja koiras huolehtii haudonnasta ja poikasista. Suomalaiset vesipääskyt muuttavat kaakkoon. Haliaksella vesipääsky on säännöllinen mutta harvalukuinen läpimuuttaja; kevätmuutto painottuu toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, syysmuutto alkaa jo heinäkuussa ja jatkuu elokuun loppuun pienempinä määrinä, yleensä yksittäisinä lintuina tai pieninä parvina.

Lähteet

Kuva: Andreas Trepte, CC BY-SA 2.5 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Red-necked Phalarope.jpg

Ääni: Teet Sirotkin, XC1157235, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/1157235

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27646

Tutustu myös