Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Varpushaukka
Accipiter nisus
Tunnista varpushaukka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Varpushaukkaa tavataan koko Euroopassa Islantia ja pohjoisia tundra- ja tunturialueita lukuun ottamatta; levinneisyys jatkuu laajana vyöhykkeenä Keski-Aasian kautta Itä-Venäjälle, Kiinaan ja Japaniin. Suomessa varpushaukka on yleisin petolintu: pesimäkanta on arviolta 7 000–10 000 paria, ja yhtenäinen levinneisyys ulottuu eteläiseen Lappiin. Haliaksella se on läpimuuttaja ja säännöllinen mutta harvalukuinen talvehtija; näyttävimpinä syyspäivinä elo–syyskuun vaihteessa päiväsumma voi nousta yli tuhannen yksilön.
Tiesitkö tätä?
- Varpushaukka on Haliaksen rengastetuin petolintulaji ja kymmenenneksi rengastetuin lintulaji.
- Syksyn päämuutto on Haliaksen aineiston mukaan aikaistunut jopa kymmenellä päivällä 1980-luvulta 2000-luvulle.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Pieni, ketterä haukka, jolla on lyhyet, pyöreähköt siivet ja pitkä, kapea pyrstö; lentää usein nopein siiveniskuin ja lyhyin liu’uin. Koiras on yläpuolelta harmaan- tai siniharmaa ja alta ruosteenruskeasti poikkijuovainen; naaras on suurempi, yläpuolelta ruskeanharmaa ja alta tiheästi juovikas; nuorilla kuviointi on karkeampaa. Erottuu kanahaukasta selvästi pienempänä ja siipisuhteiltaan kapeampana sekä ilman selvää vaaleaa kulmakarvaa.
Heimo
haukat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
harmaa, valkoinen, oranssi, keltainen
Elinympäristön kuvaus
Pesii monentyyppisissä metsissä, mutta esiintyy laajasti lähes kaikissa elinympäristöissä ja saalistaa usein myös pihoissa, puutarhoissa sekä kaupunkien ja taajamien läheisyydessä.
Ruokavalio
Erikoistunut lintusaaliiseen: koiraat pyytävät pieniä varpuslintuja kuten tiaisia, peippoja ja varpusia, kun taas suuremmat naaraat saalistavat pääasiassa rastaiden ja kottaraisten kokoisia lintuja ja pystyvät tappamaan jopa noin 500 g painavia yksilöitä.
Käyttäytyminen
Muuttokäyttäytymiseltään matkalentäjä, joka ei ole riippuvainen nousevista ilmavirtauksista, ja muuttaa läpi valoisan ajan. Ajoitus vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan: keväällä vanhat ja erityisesti koiraat saapuvat nuoria aikaisemmin, syksyllä nuoret lähtevät ensimmäisinä.
Lähteet
Kuva: Dion Art, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ястреб-перепелятник (Accipiter nisus, m), Измайловский парк.jpg
Ääni: Pascal Christe, XC925125, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/925125
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26639
, Измайловский парк.jpg){kind=link}