Lintupassi
Suomi
Sääksi

Sääksi

Pandion haliaetus

Tunnista sääksi äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Sääksi on levinneisyydeltään todellinen kosmopoliitti, jota tavataan jokaisella mantereella Etelämannerta lukuun ottamatta. Pohjoiset populaatiot ovat pitkänmatkan muuttajia. 1970-luvulla laji kärsi monin paikoin ympäristömyrkyistä, vainosta ja pesäpaikkojen vähenemisestä, mutta suojelutoimet, kuten tekopesät, ovat kasvattaneet kantoja. Suomessa sääksi pesii käytännössä koko maassa; se puuttuu lähinnä Käsivarren Lapista ja alueilta, joilla ei ole riittävän suuria vesistöjä ja sopivia pesäpaikkoja. Suojelutoimien ansiosta kanta on runsastunut noin 1 100 pariin, ja laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.

Tiesitkö tätä?

  • Suomalaiset sääkset suuntaavat syysmuutolla suoraviivaisesti eteläkaakkoon ja talvehtivat laajalla alueella Afrikassa, Saharan ja päiväntasaajan välissä; niiden muuttoekologia tunnetaan hyvin rengastuksen ja satelliittiseurannan ansiosta.
  • Suomalaisten sääksien syysmuutto on aikaistunut keskimäärin noin viidellä vuorokaudella.

Ääntely

Ääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Kookas petolintu, jolla on hyvin pitkät ja kapeat siivet sekä suhteellisen lyhyt, tasapäinen pyrstö. Lentosiluetti on tunnusomainen: siivet ovat lievästi kulmallaan ja käsisiivet pitkät, kärjissä erottuu neljä sormea. Alapuoli on pääosin valkea ja rinnassa on ruskea vyö (naaraalla keskimäärin laajempi); yläpuoli on tummanruskea, ja päässä on tumma silmäjuova. Nuorilla yläpuolen höyhenissä on vaaleat kärjet, mikä tekee selästä kirjavamman näköisen.

Heimo

sääkset

Koko

Hyvin iso (joutsen)

Värit

ruskea, valkoinen, musta, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Järvialueet ja merenrannikot, kunhan lähellä on hyviä saalistusvesiä, rauhallinen pesäpaikka ja tukeva pesäpuu. Pesii näkyvälle ja esteettömästi lähestyttävälle paikalle, tavallisesti ison männyn latvaan; tehometsätalous on vähentänyt sopivia pesäpuita, mutta tekopesät ovat tukeneet pesimistä.

Ruokavalio

Sääksi saalistaa lähes yksinomaan kaloja. Se lekuttelee veden yllä ja syöksyy veteen saalista kohti, pystyen sulkemaan sieraimensa sukelluksen ajaksi; tyypillisiä saaliskaloja ovat särkikalat, ahvenet ja pienet hauet.

Käyttäytyminen

Vahva matkalentäjä, joka ei kaihda merialueiden ylittämistä. Parit ovat yleensä pysyviä ja palaavat samoille pesille vuodesta toiseen. Pesinnän aloitus on aikaistunut keväiden lämmetessä ja jäiden sulaessa aiemmin. Suomessa kevätmuuttoa nähdään yleensä maaliskuun lopulta kesäkuun alkuun ja syysmuuttoa elokuun alusta lokakuun alkuun; syysmuutto etenee nopeasti elokuun lopulta syyskuun puoliväliin.

Lähteet

Kuva: Chuck Homler / Focus On Wildlife, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Osprey Perched Snag Heislerville.jpg

Ääni: Pascal Christe, XC1169889, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/1169889

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26472

Tutustu myös