Lintupassi
Suomi
Varpunen

Varpunen

Passer domesticus

Tunnista varpunen äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Varpusen pesimäalue käsittää kaikki mantereet Etelämannerta lukuun ottamatta, osin ihmisen levittämänä. Se pesii ihmisasutuksen läheisyydessä ja on tyypillisesti paikkalintu, mutta varsinkin nuoria yksilöitä lähtee syksyisin liikkeelle. Varpusen kanta on taantunut monissa Euroopan maissa. Suomessa varpusen pesimäalue ulottuu koko maahan, keskittyen ihmisasutuksen läheisyyteen. Varpusen kanta on taantunut Suomessa yli 70 % 1980-luvun alusta.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella valtaosa varpusten rengastuksista tehdään vasta pari–kolme tuntia auringonnousun jälkeen.
  • Nuoret varpuset voivat liikkua syksyn aikana jopa yli sata kilometriä.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Tukevarakenteinen varpuslintu, jolla on vahva, kartiomainen nokka ja ruskeasävyinen, mustaviiruinen selkä. Koiraalla on selvä musta kurkkulappu, harmaa päälaki, kastanjanruskeat päälaen sivut ja valkea siipijuova; naaraalta puuttuu musta kurkkulappu, ja sillä on vaalea, likaisenbeige silmäkulmanjuova ja hillitympi, ruskeanharmaa yleisilme. Eroaa pikkuvarpusesta muun muassa harmaan päälaen ja poskitäplän puuttumisen perusteella (pikkuvarpusella ruskea päälaki ja musta poskitäplä molemmilla sukupuolilla).

Heimo

varpuset

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

ruskea, harmaa, musta, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Pesiminen keskittyy ihmisasutuksen läheisyyteen; laji on säännöllinen pesimälaji kaupungeissa, kylissä ja maatiloilla.

Ruokavalio

Poikasia ruokitaan pääasiassa hyönteistoukilla. Aikuiset käyttävät ravinnokseen viljaa ja rikkakasvien siemeniä, myös marjoja; taajamissa varpuset hyödyntävät lintulautoja ja ihmisiltä jääneitä ruokamuruja.

Käyttäytyminen

Tyypillisesti paikkalintu; nuoria yksilöitä lähtee syksyisin liikkeelle, ja ne voivat liikkua syksyn aikana jopa yli sata kilometriä. Liikehtiessään varpunen ei ole kovin aamuvirkku. Haliaksella keväthavainnot painottuvat huhti–toukokuulle, mutta esiintyminen keskittyy syksyyn, jolloin liikehdinnässä on piikit elokuun alussa ja lokakuun alkupuoliskolla.

Lähteet

Kuva: JrPol, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Huismus, man.jpg

Ääni: Benoît Van Hecke, XC543237, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/543237

Ääni: Joost van Bruggen, XC433157, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/433157

Ääni: Sonothèque ADVL, XC776633, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/776633

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.36573

Tutustu myös