Tummajunkko

Tummajunkko

Junco hyemalis

Tunnista tummajunkko äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Tummajunkko on laajalle Pohjois-Amerikkaan levittäytynyt sirkkuihin kuuluva varpuslintu. Useimmilla yksilöillä on harmaa pää ja rinta, valkea vatsapuoli ja vaaleanpunainen nokka, mutta höyhenpuku vaihtelee alalajeittain. Laji pesii metsäisissä ympäristöissä Alaskasta Newfoundlandiin ja etelässä Appalakeille sekä lännen vuoristoihin, ja talvehtii etelämpänä aina Meksikoon asti. Sen taksonomia on osin ratkaisematta, ja useat aiemmin erillisiksi lajeiksi katsotut muodot risteytyvät laajoilla kosketusvyöhykkeillä. Euroopassa se on satunnainen harhailija.

Tiesitkö tätä?

  • Suomen ensihavainto tehtiin Luodon Bosundissa toukokuussa 2024.
  • Tummajunkko palaa usein vuodesta toiseen täsmälleen samalle talvehtimisalueelle.

Ääntely

Laulu
Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni varpuslintu, jonka pää ja suurin osa selästä on harmaa ja vatsa puhtaan valkoinen selvästi rajautuen. Nokka on vaaleanpunainen ja silmät tummat; selän sävy vaihtelee alalajeittain tummanharmaasta vaaleampaan ja siihen voi sekoittua ruskeaa, kyljissä voi olla punertavaa. Siivet ovat harmaat tai ruskeat, joskus hieno valkoinen siipijuova. Nuorilla on aikuisista poiketen raidallinen rinta.

Heimo

sirkkulit

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

harmaa, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Havu- ja lehtimetsät, metsien reunat, pensaikot sekä purojen ja jokien varsien metsiköt; suosii avointa metsäympäristöä. Talvella sitä tavataan myös pelloilla, niityillä, avoimissa metsissä ja kaupungeissa.

Ruokavalio

Ravinto koostuu pääasiassa siemenistä (noin kolme neljäsosaa), ja pesimäaikana se syö lisäksi hyönteisiä kuten kovakuoriaisia, muurahaisia, perhosia ja heinäsirkkoja. Ruokaa etsitään enimmäkseen maasta.

Käyttäytyminen

Liikkuu paljon maassa hypellen ja nostelee pyrstöään niin, että valkeat ulkopyrstösulat vilkkuvat. Laulu on helisevä trillimäinen säe; kutsuäänissä kuuluu tik-tyyppisiä naksahduksia. Syksyllä ja talvella tummajunkot kokoontuvat 15–25 yksilön parviksi, joissa on selkeä nokkimisjärjestys, ja ne palaavat vuodesta toiseen samoille talvehtimisalueille; osa koiraista talvehtii pohjoisempana kuin naaraat. Naaras rakentaa maahan kuppimaisen pesän, johon munitaan 3–6 ruskeapilkullista munaa; kaudessa voi olla 2–3 pesintää.

Lähteet

Ääni: Doug Hynes, XC569535, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/569535

Ääni: Jonathon Jongsma, XC109855, CC BY-SA 3.0 https://xeno-canto.org/109855

Teksti: Wikipedia (English) + Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://en.wikipedia.org/wiki/Dark-eyed_junco

Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Tummajunkko

Tutustu myös