Lintupassi
Suomi
Tuulihaukka

Tuulihaukka

Falco tinnunculus

Tunnista tuulihaukka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Tuulihaukka on yleinen pieni petolintu, joka on levittäytynyt laajoille alueille Euraasiaa ja Afrikkaa. Se pesii etenkin viljelysmailla sekä myös saaristossa, hakkuuaukoilla, soilla ja tuntureilla. Pohjois- ja Itä-Euroopan sekä suurin osa Aasian kannasta on muuttolintuja, kun taas Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Afrikassa pesivät ovat paikkalintuja. Suomessa tuulihaukkaa tavataan koko maassa, mutta kanta on harvempi saaristossa, Järvi-Suomessa ja pohjoisessa. Suomessa pesii arviolta noin 7 000 paria, ja suomalaiset tuulihaukat talvehtivat pääosin Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.

Tiesitkö tätä?

  • Suomen kanta taantui rajusti 1960–1970-luvuilla, mutta on elpynyt mm. ympäristömyrkkyjen vähenemisen ja tehokkaasti rakennetun pesäpönttöverkoston ansiosta.
  • Tuulihaukka saalistaa lekuttelemalla paikallaan vastatuuleen ja syöksymällä myyrän kimppuun.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pienikokoinen haukka, jolla on pitkät siivet ja pitkä pyrstö. Selkäpuoli on punaruskea ja vatsapuoli vaalea tummin täplin; koiraalla on harmaa pää, kun taas naaras ja nuoret ovat ruskeampia. Tyypillinen saalistustapa on paikallaan lekuttelu vastatuuleen, mikä auttaa erottamaan lajin monista muista haukoista.

Heimo

jalohaukat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

ruskea, harmaa, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Ennen kaikkea viljelysmaiden laji, joka pesii lisäksi saaristossa, hakkuuaukoilla, soilla ja tunturialueilla.

Ruokavalio

Pääravinto koostuu myyristä ja muista pienistä jyrsijöistä; heikkoina myyrävuosina se syö myös sammakoita, pikkulintuja, kastematoja ja kookkaita hyönteisiä.

Käyttäytyminen

Pohjoiset ja itäiset populaatiot muuttavat, läntiset ja eteläiset ovat paikkalintuja. Syysmuutossa vanhat naaraat lähtevät keskimäärin ensin ja vanhat koiraat viimeiseksi; nuorten muutto jakautuu pidemmälle ajalle. Saalistaa usein avomaiden yllä paikallaan lekutellen vastatuuleen. Suomessa kevätmuutto alkaa tavallisesti maaliskuun loppupuolella ja on vilkkaimmillaan huhti–toukokuun vaihteessa; syysmuutto käynnistyy heinäkuun lopulla, voimistuu elokuun lopulla ja jatkuu syyskuun ensimmäiselle puoliskolle, viimeisiä nähdään yhä marraskuussa. Suomessa tuulihaukka on harvalukuinen talvehtija.

Lähteet

Kuva: Andreas Trepte, CC BY-SA 2.5 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Common kestrel falco tinnunculus.jpg

Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC468403, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/468403

Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC468409, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/468409

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26796

Tutustu myös