Lintupassi
Suomi
Telkkä

Telkkä

Bucephala clangula

Tunnista telkkä äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Telkkä esiintyy laajalla vyöhykkeellä Pohjois- ja Itä-Euroopasta itäiselle Venäjälle ja Pohjois-Amerikkaan. Pesimäajan ulkopuolella telkät kerääntyvät merialueille ja selkävesille suuriksi parviksi ja pysyttelevät avovesillä talvellakin. Suomessa telkkä on yleinen pesimälaji saaristosta tunturi-Lappiin ja yksi runsaslukuisimmista sorsista; ulkosaaristossa ja puuttomilla tunturialueilla se pesii harvinaisena. Pitkäaikaisseurannat osoittavat syyskauden kerääntymien ja talvehtivien määrien runsastuneen leudontuneiden talvien myötä, samalla kun pesimäkanta on lievästi taantunut.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella telkän kevätmuutto aikaistui seurantajakson aikana yli kahdella viikolla, ja syysmuuton mediaanipäivä myöhästyi keskimäärin 15 vuorokautta.
  • Kalevalassa maailman kerrotaan syntyneen sotkan eli telkän munista.

Ääntely

Laulu
Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pienehkö kokosukeltaja, joka erottuu kolmionmuotoisesta, kulmikkaasta päästä ja lyhyestä mustasta nokasta; ui usein kaula syvällä. Koiras on valkomustakirjava, vihreäkiiltoisen mustapäinen ja sillä on selvä valkoinen täplä nokan tyvellä; naaraalla on suklaanruskea pää, harmaanruskea vartalo ja usein vaalea kaularengas. Molemmilla sukupuolilla näkyy laaja valkea siipilaikku, joka korostuu lennossa; lentäessä siivistä kuuluu tunnusomainen vinkuva havina.

Heimo

sorsat

Koko

Iso (varis)

Värit

valkoinen, musta, vihreä, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Viihtyy monenlaisissa vesistöissä: järvillä, suvannoissa ja lahdissa sekä pesimäajan ulkopuolella avomerellä ja selkävesillä. Pesii kolopuissa ja pöntöissä, useimmiten rantojen läheisyydessä.

Ruokavalio

Sukeltava sorsa, joka hakee ravintonsa vedestä; pääosa ravinnosta on vesien selkärangattomia, kuten hyönteisten toukkia ja muita pohjaeläimiä, ja paikoin myös pieniä kaloja.

Käyttäytyminen

Kerääntyy pesimäajan ulkopuolella merialueille ja selkävesille usein satojen lintujen parviksi; avovesillä laji on näkyvä talvellakin. Kevätmuutto alkaa varhain, ja koiraat tekevät alkukesällä sulkasatomuuton. Haliaksella kevään päämuutto ajoittuu maalis–huhtikuun vaihteeseen ja jatkuu toukokuun alkuun; koiraiden sulkasatomuutto huipentuu toukokuun loppupuolella. Syysmuutto käynnistyy syyskuun alussa, huipentuu lokakuussa ja voi leutoina talvina venyä talvikuukausille.

Lähteet

Kuva: Patko erika, CC BY 2.0

Ääni: Pascal Christe, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bucephala_clangula_-_Common_Goldeneye_XC518957.mp3

Ääni: Alvaro Ortiz Troncoso, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sonus_naturalis_-_Soundscape_XC416434.mp3

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26435

Tutustu myös