
Talitiainen
Parus major
Talitiainen on palearktinen laji, jonka pesimäalue ulottuu laajalti Euroopasta Lähi-itään, Keski-Aasiaan, Intiaan ja Japaniin. Laji on tyypillinen osittaismuuttaja: osa kannasta muuttaa, mutta suuri osa talvehtii pesimäalueillaan. Suomessa se pesii lähes koko maassa puuttomaa tunturivyöhykettä lukuun ottamatta ja on yksi runsaslukuisimmista pesimälinnuista (vuonna 2010 arviolta 1,5–2 miljoonaa paria). Viime vuosikymmeninä kanta on vahvistunut ja levinneisyys laajentunut pohjoiseen.
Tiesitkö tätä?
- Talitiainen on sinitiaisen jälkeen Haliaksen rengastetuin lintulaji; rengastuksia on kertynyt yli 49 000 vuoteen 2018 mennessä.
- Haliaksella nuoret linnut muuttavat syksyllä keskimäärin kahdeksan vuorokautta ennen vanhoja.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Keltainen vatsapuoli, jota halkoo musta pystyjuova, vihertävä selkä ja siniharmaat siivet, joissa on valkoinen siipijuova; pyrstön reunat ovat valkoiset. Pää on kiiltävän musta laajalla valkoisella poskilaikulla. Koiraalla rintajuova on leveämpi ja väritys usein kirkkaamman keltainen, kun taas nuoret ovat sävyiltään himmeämpiä ja poskilaikku kellertävä.
Heimo
tiaiset
Koko
Pieni (varpunen)
Värit
keltainen, musta, valkoinen, vihreä, harmaa
Elinympäristön kuvaus
Esiintyy monenlaisissa metsissä ja kulttuuriympäristöissä; tavallinen puistoissa ja pihoissa. Kolopesijänä se käyttää luonnonkoloja ja pönttöjä, ja on sopeutunut hyvin ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin.
Ruokavalio
Kaikkiruokainen: kesällä pääosin hyönteisiä ja muita selkärangattomia, talvella myös siemeniä, jyviä ja marjoja, ja se vierailee mielellään ruokintapaikoilla. Poikasia ruokitaan pääasiassa hyönteistoukilla ja kirvoilla. Lajin on havaittu syövän jopa horroksessa olevia lepakoita.
Käyttäytyminen
Muuttavat talitiaiset liikkuvat päiväsaikaan, ja muutto painottuu aamuun. Ikä- ja sukupuoliryhmien välillä on eroja muuton ajoittumisessa. Haliaksella talitiaisia havaitaan ympäri vuoden: syysmuutto alkaa syyskuun puolivälissä, huipentuu lokakuun alussa ja uudelleen lokakuun loppupuolella ja hiljenee marraskuun puolivälissä, ja lokakuun alun päivämuutoissa nähdään tuhansia yksilöitä. Pitkäaikaisseurannassa syysmuutto on viivästynyt ja kevätmuutto aikaistunut.
Lähteet
Kuva: Frank Vassen from Brussels, Belgium, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Great tit (Parus major), Parc de Woluwé, Brussels (13042792905).jpg
Ääni: Gavin Vella, XC129635, CC BY-SA 3.0 https://xeno-canto.org/129635
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC516950, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/516950
Ääni: Benoît Van Hecke, XC701659, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/701659
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34567
