Sepelkyyhky

Sepelkyyhky

Columba palumbus

Tunnista sepelkyyhky äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Sepelkyyhky on läntisen Euraasian laji, jonka levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta, osia Luoteis-Afrikasta, Lähi-idästä sekä erillisen esiintymisalueen Keski-Aasiassa. Alun perin metsissä pesinyt maaseudun laji on 2000-luvulla levittäytynyt myös kaupunkeihin. Pohjoiset populaatiot muuttavat talvehtimaan Länsi-Eurooppaan ja Välimeren ympäristöön, ja syysmuutto on näkyvää suurina parvina. Suomessa sepelkyyhky pesii lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta; pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 250 000 paria.

Tiesitkö tätä?

  • Syksyllä sepelkyyhkyjen muutto ohjautuu mantereelta Hankoniemen kärkeen, ja päämuuton aikaan voidaan nähdä useiden kymmenien tuhansien lintujen päivämuuttoja.
  • Sepelkyyhkyn pesimäkanta Suomessa kolminkertaistui vajaan 50 vuoden aikana.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Euroopan suurin kyyhky: sinertävänharmaa lintu, jonka siivissä on selvä valkea poikittaisjuova ja kaulassa valkea sepelirengas (nuorilta se puuttuu). Pyrstö on pitkä ja sen kärjessä on tumma vyö; jalat ovat punertavat. Erottuu muista kyyhkyistä erityisesti kaulasepelin ja siipijuovan ansiosta.

Heimo

kyyhkyt

Koko

Iso (varis)

Värit

harmaa, valkoinen, musta, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Alun perin metsien ja maatalousympäristöjen laji, joka on 2000-luvulla asettunut myös kaupunkeihin; viihtyy puistoissa, pihoissa ja hautausmailla sekä metsäisissä ympäristöissä.

Ruokavalio

Syö pääasiassa kasvimateriaalia: siemeniä, viljoja ja herneitä, nuoria versoja ja lehtiä sekä marjoja ja pähkinöitä; satunnaisesti myös selkärangattomia. Poikasia ruokitaan kyyhkynmaidolla.

Käyttäytyminen

Pesimäkauden ulkopuolella sepelkyyhkyt muodostavat usein suuria parvia. Laji on hyötynyt leudontuneista talvista ja kaupungistunut viime vuosikymmeninä. Suomessa kevään ensimmäiset yksilöt saapuvat yleensä maaliskuun alkupuolella ja päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Syysmuutto käynnistyy syyskuun alussa ja huipentuu syys–lokakuun vaihteessa; viimeisiä muuttajia nähdään vielä marras–joulukuussa. Kevätmuutto on pitkällä aikavälillä aikaistunut ja syysmuutto hieman viivästynyt.

Lähteet

Ääni: Sonothèque ADVL, XC1107845, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1107845

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27911

Tutustu myös