Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Ruskosuohaukka
Circus aeruginosus
Tunnista ruskosuohaukka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa, Lähi-itää ja Keski-Aasiaa ja talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Intian niemimaalla. Maailmanlaajuinen kanta on kasvussa. Suomessa yhtenäinen levinneisyys ulottuu Kemiin ja Kainuuseen; ydinalueita ovat Satakunta, Pirkanmaa, Uusimaa sekä länsi- ja Perämeren rannikko, ja pesimäkannaksi arvioitiin vuonna 2011 noin 800–850 paria.
Tiesitkö tätä?
- Haliaksella ruskosuohaukan havaintomäärät yli viisinkertaistuivat seurantajakson aikana, vaikka 2010-luvulla kasvu näyttää pysähtyneen.
- Ruskosuohaukkapari luovuttaa soidinaikaan ruokaa toiselleen lennosta ilmassa.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Iso, leveäsiipinen suohaukka, jonka lento on rauhallista ja matalaa kasvillisuuden yllä. Naaras ja nuori ovat tummanruskeita, mutta pää ja kurkku ovat selvästi vaaleammat, ikään kuin vaalea huppu. Koiraalla on ruskea vartalo ja vaalea pää, harmaa pyrstö sekä siivissä selvä kontrasti harmaiden osien ja mustien kärkisulien välillä. Leveät siivet, pitkähkö pyrstö ja ruovikoihin painottuva käyttäytyminen auttavat erottamaan sen hoikemmista ja harmaasävyisemmistä suohaukoista.
Heimo
haukat
Koko
Iso (varis)
Värit
ruskea, oranssi, harmaa
Elinympäristön kuvaus
Suosii laajoja ruovikoita ja muita kosteikkoja järvillä, merenlahdilla ja jokisuistoissa sekä niiden reuna-alueiden rantaniittyjä ja tulvapelloiksi jääviä alueita. Tärkeää on sekä suojaisa kasvillisuus pesälle että laajat avoimet saalistusalueet.
Ruokavalio
Syö pääasiassa pikkunisäkkäitä ja lintuja, erityisesti kosteikoilla pesiviä lajeja ja niiden poikasia. Lisäksi ottaa sammakoita ja muita sammakkoeläimiä, satunnaisesti matelijoita ja suuria hyönteisiä sekä käyttää tilaisuuden tullen myös raatoja.
Käyttäytyminen
Saalistaa matalalla ruovikoiden ja kosteikkojen yllä rauhallisin, kaartavin siiveniskuin ja iskee saaliin maasta tai matalasta vedestä. Pesii maassa ruovikon suojassa; soidinaikaan koiras ja naaras tekevät näyttäviä soidinlentoja ja ilmassa tapahtuvia ruokaluovutuksia. Haliaksella laji havaitaan läpimuuttajana: kevään päämuutto sijoittuu huhtikuun lopulle ja syksyn päämuutto elokuun loppupuolelle, ja parhaimpina päivinä lasketaan parisenkymmentä muuttajaa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuun lopulla.
Lähteet
Kuva: Stephan Sprinz, CC BY 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Männliche Rohrweihe im Flug 04.jpg
Ääni: Sonothèque ADVL, XC705925, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/705925
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26597
