Lintupassi
Suomi
Räkättirastas

Räkättirastas

Turdus pilaris

Tunnista räkättirastas äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Räkättirastas on laajalla alueella Euraasiassa esiintyvä rastas, joka pesii suurimmassa osassa Keski-, Itä- ja Pohjois-Eurooppaa aina itäiselle Venäjälle saakka. Se talvehtii Länsi-Euroopassa, Välimeren ympäristössä ja Lähi-idässä. Laji suosii metsäympäristöjä, joiden lähellä on avomaita ruokailuun. Suomessa räkättirastasta tavataan koko maassa saaristosta tunturialueille, ja se on yksi runsaslukuisimmista pesimälajeista, arviolta 1,3–2 miljoonaa paria.

Tiesitkö tätä?

  • Suomessa räkättirastaan kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin 10 vuorokaudella ja syysmuutto viivästynyt noin 7 vuorokaudella.
  • Räkättirastaat puolustavat pesäyhdyskuntaansa yhdessä ja voivat ulostaa hyökkääjän päälle.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Keskikokoinen rastas, jolla on harmaa pää ja yläperä, kastanjanruskea selkä ja hartiat, musta pyrstö sekä kellanruskea, voimakkaasti mustatäpläinen rinta ja vaaleampi vatsapuoli. Tyypillinen karkea, räksyttävä kutsuääni ”tsak-tsak-tsak” auttaa tunnistuksessa. Harmaan pään ja yläperän sekä ruskean selän yhdistelmä erottaa sen muista rastaista.

Heimo

rastaat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

harmaa, ruskea, musta, oranssi, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Metsäympäristöt, joiden läheisyydessä on avoimia ruokailualueita, kuten peltojen reunametsät, puistot ja tunturikoivikot.

Ruokavalio

Sekasyöjä: kesällä syö runsaasti hyönteisiä, kastematoja ja kotiloita; syksyllä ja talvella tärkeää ravintoa ovat marjat, erityisesti pihlajanmarjat, sekä hedelmät.

Käyttäytyminen

Pesii usein löyhinä yhdyskuntina ja puolustaa poikasia yhdessä muiden räkättien kanssa, jopa ulostamalla hyökkäävän pedon päälle. Muuttaa yöllä, mutta on poikkeuksellisen näkyvä myös päivällä ja muodostaa näyttäviä suurparvia. Syksyllä nuoret muuttavat ennen vanhoja; hyvinä pihlajanmarjavuosina muutto voi venyä talveen. Suomessa kevätmuutto alkaa yleensä maaliskuussa ja on vilkkaimmillaan huhtikuussa; syysmuutto käynnistyy syyskuun lopulla ja huipentuu usein lokakuussa.

Lähteet

Kuva: Frankie Fouganthin, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Björktrast (Turdus pilaris)-4.jpg

Ääni: Alexander Kürthy, XC403028, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/403028

Ääni: Sonothèque ADVL, XC707312, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707312

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33117

Tutustu myös