
Kulorastas
Turdus viscivorus
Kulorastas pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä, ja levinneisyys ulottuu idässä läntiseen Mongoliaan ja Kiinaan. Etelä- ja Länsi-Euroopassa se on paikkalintu, kun taas pohjoiset ja itäiset populaatiot muuttavat. Monin paikoin Länsi- ja Etelä-Euroopassa lajia uhkaavat kestämätön metsästys ja luonnontilaisten metsien väheneminen. Suomessa kulorastasta tavataan lähes koko maassa saaristosta pohjoiselle havumetsärajalle; pesiviä pareja arvioidaan olevan 130 000–200 000. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut Suomessa ja hyötyy talvien leudontumisesta. Suomesta rengastetut kulorastaat talvehtivat laajalla alueella läntiseltä Välimereltä Kaukasukselle.
Tiesitkö tätä?
- Kulorastaan kevätmuutto on aikaistunut seurantajakson aikana keskimäärin seitsemällä vuorokaudella, ja entistä suurempi osa yksilöistä saapuu jo maaliskuussa.
- Kulorastas on räkätti-, punakylki- ja laulurastaaseen verrattuna selvästi päiväaktiivisempi muuttaja: sen muutto jatkuu aktiivisena koko valoisan ajan.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Euroopan suurin rastas: ruskeanharmaa selkäpuoli, vaalea vatsapuoli, jossa selvärajaiset pyöreät mustat täplät. Lennossa erottuvat valkeat kainalohöyhenet ja pyrstön valkoiset kulmat; suurempi ja kookkaamman oloinen kuin laulurastas, ja valkeat kainalot auttavat erottamaan lajit.
Heimo
rastaat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
ruskea, valkoinen, musta, harmaa
Elinympäristön kuvaus
Pohjoisessa pesii pääasiassa mäntyvaltaisissa avoimissa metsissä, joskus myös aukkoisissa kuusimetsissä; monessa muussa Euroopan maassa se on puistojen ja puistomaisten metsien laji.
Ruokavalio
Syö monenlaisia selkärangattomia, siemeniä, marjoja ja hedelmiä; suosii erityisesti mistelin, orjanlaakerin, pihlajan ja marjakuusen marjoja. Talvella se voi puolustaa marjovia puita tai pensaita ravintovarastoinaan ja karkottaa muita marjalintuja.
Käyttäytyminen
Selvästi päiväaktiivinen muuttaja, jonka muutto jatkuu aktiivisena koko valoisan ajan; muuttoaikoina tavataan myös pienissä parvissa. Koiras laulaa kantavasti, ja laulu voi kuulua myös tuulisella ja sateisella säällä. Haliaksella kulorastas on säännöllinen läpimuuttaja: kevätmuutto alkaa usein maaliskuun puolivälissä ja huipentuu huhtikuun puolivälissä, syysmuuton päävaihe on syys–lokakuun taitteessa.
Lähteet
Kuva: Fernando Losada Rodríguez, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turdus viscivorus.001 - Cardiff.jpg
Ääni: Benoît Van Hecke, XC627799, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/627799
Ääni: Sonothèque ADVL, XC959128, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/959128
Ääni: Sonothèque ADVL, XC707308, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707308
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33121
