Pyy

Pyy

Tetrastes bonasia

Tunnista pyy äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Pyy pesii Euroopasta aina Itä-Aasiaan asti ulottuvalla boreaalisella havumetsävyöhykkeellä ja Keski-Euroopan vuoristometsissä. Tyypillistä pesimäbiotooppia ovat kuusikot ja sekametsät. Pyy on paikkalintu, joka ei liiku pitkiä matkoja. Suomessa pyy esiintyy lähes koko maassa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, mutta pesimäkanta on taantunut 2000-luvulla. Mäntykankaista tunnetulla Hankoniemellä laji ei ole kovinkaan runsas pesimälintu.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella pyy on tavattu yhdeksän kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä, kaikki syksyllä; yli puolet havainnoista on 1980-luvulta ja 2000-luvulta vain kaksi, mikä voi viitata lajin harvinaistumiseen lähialueella.
  • Pyyn korkeaa vihellystä jäljitellään pyypillillä, jolla lintu on houkuteltu esiin jo vuosisatojen ajan.

Ääntely

Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni metsäkanalintu: harmaankirjava selkä, ruskeakirjava rinta ja harmaa pyrstö, jonka kärjessä on musta vyö. Koiraalla on musta, valkoreunainen kurkkulappu, naaraalla kurkku on vaaleankirjava; päälaella voi erottua pieni töyhtö. Lentoon lähtiessä kuuluu selvä siipien hurina, ja ääntely on korkea, ohut vihellys.

Heimo

aitokanat

Koko

Iso (varis)

Värit

ruskea, harmaa, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Kuusikot ja tiheäkasvuiset sekametsät, puronnotkot ja rantaviidat, joissa on lehtipuita, erityisesti leppää ja koivua.

Ruokavalio

Kesällä pyy syö ruohokasveja, marjoja, siemeniä ja hyönteisiä; talvella sen ravintona ovat erityisesti lepän ja koivun urvut ja silmut.

Käyttäytyminen

Paikkalintu, joka viettää talvisin öitään lumikiepissä. Laji viihtyy tiheiköissä, ja lentoon lähtiessä siivistä kuuluu tunnusomainen hurina; koiras viheltelee keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään.

Lähteet

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26931

Tutustu myös