Punakylkirastas

Punakylkirastas

Turdus iliacus

Tunnista punakylkirastas äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Punakylkirastas on laajalle Euraasiaan levittäytynyt muuttolintu, joka pesii Islannista ja Pohjois- ja Itä-Euroopasta Venäjän boreaaliselle vyöhykkeelle ja talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä. Se suosii pesimäympäristönä metsien reunoja ja aukkopaikkoja. Kannat ovat viime vuosikymmeninä taantuneet Euroopassa; mahdollisiksi syiksi on esitetty muun muassa kestämätöntä metsästystä talvehtimisalueilla ja ilmastonmuutosta. Suomessa punakylkirastas pesii koko maassa ja on yksi runsaslukuisimmista pesijöistä, arviolta 1,2–2,5 miljoonalla parilla. Taantuma näkyy Suomessa sekä muuttohavaintojen että pesimälaskentojen perusteella.

Tiesitkö tätä?

  • Punakylkirastaan kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin 11 vuorokautta ja syysmuutto viivästynyt 7 vuorokautta seurantajakson aikana.
  • Syksyn pihlajanmarjasato säätelee punakylkirastaan muuton ajoittumista: runsaina marjavuosina se muuttaa myöhemmin.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pienikokoinen rastas, jonka selkä on ruskea ja vatsapuoli vaalea tummalla viirutuksella. Kyljet ja siivenaluset ovat selvästi ruosteenpunaiset, ja päässä erottuu voimakas valkoinen kulmajuova; nämä piirteet auttavat erottamaan sen muista rastaslajeista.

Heimo

rastaat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

ruskea, valkoinen, punainen, musta

Elinympäristön kuvaus

Metsien reunat ja aukkopaikat, puistot, metsäiset saaret, tunturikoivikot ja tunturipaljakan pajukot.

Ruokavalio

Syö hyönteisiä ja kastematoja ympäri vuoden sekä syksyllä ja talvella marjoja, erityisesti pihlajan ja orapihlajan marjoja, sekä hedelmiä.

Käyttäytyminen

Pääosin yömuuttaja; tyyninä syysöinä sen ohuita ”siih”-lentoääniä kuuluu runsaasti. Se on myös valoisaan aikaan aktiivinen ja laulurastasta päiväaktiivisempi. Nuoret ja vanhat yksilöt muuttavat samanaikaisesti sekä keväällä että syksyllä, ja pihlajanmarjasato vaikuttaa syysmuuton ajoitukseen. Suomessa kevätmuutto alkaa tavallisesti maaliskuun puolivälissä ja huipentuu huhtikuun puolivälissä; syysmuutto käynnistyy syyskuun puolivälissä, ja usein vaatimattomampi päämuutto osuu lokakuun puoliväliin.

Lähteet

Ääni: Sonothèque ADVL, XC919456, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/919456

Ääni: Joost van Bruggen, XC432934, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/432934

Ääni: Olivier Grimm, XC561040, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/561040

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33118

Tutustu myös