Lintupassi
Suomi
Mustarastas

Mustarastas

Turdus merula

Tunnista mustarastas äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Mustarastas on läntisen palearktisen alueen laji, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä monin paikoin Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa; laji on istutettu myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Pohjoiset ja itäiset linnut muuttavat, mutta suurimmalla osalla levinneisyysaluettaan mustarastas on paikkalintu. Se pesii lehti- ja sekametsissä sekä kaupunkiympäristöissä, ja kannat ovat levittäytyneet pohjoiseen talvien leudontumisen ja talviruokinnan yleistymisen myötä. Suomessa mustarastaan yhtenäinen levinneisyys yltää Tornioon ja Kuusamoon, ja Rovaniemeltä pohjoiseen laji on harvalukuinen; pesiviä pareja on arviolta 400 000–600 000. Kanta on 1980-luvulta kasvanut ja levinneisyys laajentunut pohjoiseen.

Tiesitkö tätä?

  • Mustarastas on levinnyt ihmisen mukana Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.
  • Mustarastas on vuorokausirytmiltään aamuvirkku ja aloittaa laulunsa usein jo ennen aamunkoittoa.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Koiras on kokonaan musta, ja sillä on keltainen nokka ja silmärengas. Naaras on tummanruskea, kurkku vaaleampi ja rinnassa epäselvää täplitystä; nuoret muistuttavat naarasta ja ovat täplikkäämpiä. Erottuu muista rastaista koiraan yhtenäisen mustan puvun ja naaraan tumman ruskean yleisilmeen perusteella.

Heimo

rastaat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

musta, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Pesii lehti- ja sekametsissä sekä kaupungeissa, puistoissa ja puutarhoissa; rakentaa siistin, mudalla vahvistetun kuppipesän.

Ruokavalio

Yleissyöjä: syö kastematoja, kotiloita ja hyönteisiä sekä siemeniä, marjoja, hedelmiä ja ruoantähteitä.

Käyttäytyminen

Pesimäaikaan parit ovat reviiritietoisia, ja koiraalla on kuuluva, melodinen laulu. Pohjoiset ja itäiset yksilöt muuttavat, mutta suurin osa kannasta on paikkalintuja. Pihlajanmarjasato vaikuttaa muuton ajoittumiseen: hyvinä marjavuosina muutto myöhästyy. Vuorokausirytmiltään laji on aamuvirkku. Suomessa talvehtivien mustarastaiden määrä on kasvanut leudontuvien talvien ja talviruokinnan myötä. Kevätmuutto on aikaistumassa ja syysmuutto viivästymässä.

Lähteet

Kuva: Hobbyfotowiki, CC0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Amselmännchen der Unterart T. m. azorensis auf Terceira.jpg

Ääni: craig wilson, XC1051538, CC BY 4.0 https://xeno-canto.org/1051538

Ääni: Sonothèque ADVL, XC974916, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/974916

Ääni: Joost van Bruggen, XC436361, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/436361

Ääni: Mirko Tomasi, XC965144, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/965144

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.33106

Tutustu myös