Pikku-uikku

Pikku-uikku

Tachybaptus ruficollis

Tunnista pikku-uikku äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin harvinainen

Pikku-uikku on laajalle levinnyt laji, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa Välimereltä Fennoskandian eteläosiin sekä laajoilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa. Pohjoiset kannat muuttavat, mutta suurimmassa osassa levinneisyyttään se on paikkalintu. Suomessa pikku-uikku on levinneisyysalueensa pohjoisrajalla; se on 2000-luvulla vakiintunut satunnaispesijästä harvinaiseksi pesimälajiksi, jonka pesimäkanta on arviolta vain muutamia kymmeniä pareja. Laji arvioitiin Suomessa erittäin uhanalaiseksi vuonna 2010 ja äärimmäisen uhanalaiseksi vuonna 2019.

Tiesitkö tätä?

  • Pikku-uikku on Euroopan pienin uikku.

Ääntely

Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pienin eurooppalainen uikku: hyvin kompakti ja pyöreä, lyhyt kaula ja lyhyt nokka, jonka tyvessä on vaalea laikku. Pesimäpuvussa kaula ja posket ovat punaruskeat, päälaki ja selkä tummat; talvipuvussa ruskeanharmaa yleisvaikutelma ja vaalea kurkku. Uiskentelee matalana ja sukeltaa tiuhaan, mikä yhdessä pienikokoisuuden ja töyhtöjen puuttumisen kanssa erottaa sen muista uikuista.

Heimo

uikut

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

ruskea, musta, oranssi, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Pienet ja suojaiset makean veden järvet, lammet, tulvaniityt ja hitaasti virtaavat joet, joissa on runsaasti rantakasvillisuutta; talvella myös sulina pysyvät jokiosuudet ja suojaiset merenlahdet.

Ruokavalio

Syö pääasiassa vesihyönteisiä ja niiden toukkia, äyriäisiä ja muita selkärangattomia, mutta ottaa tilaisuuden mukaan myös pieniä kaloja ja nuijapäitä. Saalistaa sukeltamalla.

Käyttäytyminen

Piilotteleva sukeltaja, joka viettää paljon aikaa suojaisessa rantakasvillisuudessa ja tekee toistuvia lyhyitä sukelluksia. Pesii pienissä vesistöissä tiheän kasvillisuuden suojassa kelluvalle pesälle. Soidinääni on kova, hirnuva trilli.

Lähteet

Tutustu myös