
Peukaloinen
Troglodytes troglodytes
Peukaloinen esiintyy laajalla alueella Euraasiaa: suurimmassa osassa Eurooppaa sekä Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski- ja Itä-Aasiassa. Se on enimmäkseen paikkalintu, mutta pohjoiset populaatiot muuttavat. Leudontuneet talvet ovat auttaneet lajia levittäytymään pohjoisemmaksi. Suomessa peukaloinen pesii suurimmassa osassa maata, mutta on harvalukuinen Kemin ja Kainuun pohjoispuolella; pesiviä pareja arvioidaan olevan 50 000–120 000. Rengastustietojen perusteella suomalaiset peukaloiset talvehtivat pääsääntöisesti Keski- ja Länsi-Euroopassa. Levinneisyys ja pesimäkanta Suomessa ovat kasvaneet ja laajentuneet.
Tiesitkö tätä?
- Peukaloinen on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji; sitä pienempi on vain hippiäinen.
- Peukaloisen kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin noin viikolla seurantajakson aikana.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Hyvin pieni varpuslintu (noin 9–11 cm), lyhyt pyrstö usein pystyasennossa. Punaruskea selkä, vatsapuoli ruskehtavanvaalea hienolla tummalla poikkiraidoituksella; vaalea silmäkulmajuova. Nokka melko pitkä, kapea ja hieman alaspäin kaartuva. Sukupuolet ja ikäluokat samannäköisiä; laulu on pieneen kokoon nähden hyvin voimakas, säkeistä ja trilleistä koostuva.
Heimo
peukaloiset
Koko
Pikkuinen (hippiäinen)
Värit
ruskea, musta, valkoinen, harmaa
Elinympäristön kuvaus
Suosii havupuuvaltaisia metsiä ja reheviä purojen varsia, risukkoja ja tuulenkaatoja; tavataan myös hakkuuaukkojen laitamilla. Etelämpänä pesii usein myös pihapiireissä ja puutarhoissa.
Ruokavalio
Pienikokoinen hyönteissyöjä, joka käyttää ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita pieniä niveljalkaisia, joita se etsii koloista ja raoista.
Käyttäytyminen
Enimmäkseen paikkalintu, mutta pohjoiset populaatiot muuttavat öisin. Nuoret linnut muuttavat syksyllä keskimäärin viikkoa ennen vanhoja. Koiras rakentaa useita pallomaisia pesiä, joista naaras valitsee yhden. Talvella peukaloiset voivat yöpyä yhdessä samassa kolossa lämmön säästämiseksi. Suomessa kevätmuuton päävaihe sijoittuu huhtikuuhun ja syysmuuton huippu syyskuun lopun ja lokakuun alun tienoille; muutto hiipuu lokakuun lopulle. Haliaksella laji on pääasiassa läpimuuttaja.
Lähteet
Kuva: Alpsdake, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Troglodytes troglodytes fumigatus.JPG
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC461185, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/461185
Ääni: Sonothèque ADVL, XC776639, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/776639
Ääni: Benoît Van Hecke, XC554784, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/554784
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32696
