
Koskikara
Cinclus cinclus
Koskikara on karaistunut virtavesien lintu, joka on laajalle levinnyt Fennoskandiassa, Brittein saarilla, Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Luoteis-Afrikan vuoristoalueilla ja lisäksi Länsi-Venäjän, Lähi-idän ja Keski-Aasian vuoristoissa. Se on osittaismuuttaja: osa muuttaa, osa talvehtii mahdollisimman lähellä pesimäseutuja. Suomessa pesintä painottuu Pohjois- ja Koillis-Lappiin sekä Kuusamoon. Pesimäkanta on arvioitu korkeintaan muutamien satojen parien suuruiseksi ja talvikanta noin 4 000–5 000 yksilöön.
Tiesitkö tätä?
- Suomessa talvehtii koskikaroja käytännössä koko maassa, ja lintuja saapuu runsaasti Norjasta ja Ruotsista.
- Haliaksella koskikaran havaintomäärät ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä yli 80 %, mikä ilmentää syksyjen ja alkutalvien lämpenemisen vaikutuksia.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Kottaraisen kokoinen, pulleahko ja lyhytpyrstöinen tummanruskea lintu, jolla on selvä valkea rinta- ja kurkkulaikku. Siivet ovat lyhyet ja lento suoraviivaista; virtaavan veden äärellä tapahtuva sukeltelu ja kivillä oleskelu erottavat sen muista varpuslinnuista.
Heimo
koskikarat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
ruskea, valkoinen, musta
Elinympäristön kuvaus
Viihtyy kirkkaiden virtavesien, erityisesti koskien ja jokiuomien, äärellä; talvella hakeutuu sulapaikoille.
Ruokavalio
Sukeltaa virtaavaan veteen ja kaivelee pohjakivien alta ravintoa: vesihyönteisiä, kotiloita ja muita nilviäisiä, äyriäisiä sekä kalanpoikasia.
Käyttäytyminen
Sukeltaa ja syöksähtelee koskissa ja palaa kivelle tai jään reunalle tähystämään; lento on suoraviivaista. Laji on osittaismuuttaja, ja osa yksilöistä talvehtii mahdollisimman lähellä pesimäseutuja.
Lähteet
Kuva: Mark Medcalf, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Cinclus cinclus -Kirkcudbright, Scotland-8.jpg
Ääni: Terje Kolaas, XC425880, CC BY 4.0 https://xeno-canto.org/425880
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32625
