Metsäviklo

Metsäviklo

Tringa ochropus

Tunnista metsäviklo äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Metsäviklo pesii laajalla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Fennoskandiasta Venäjän kautta Tyynellemerelle saakka ja talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Se on kahlaajaksi poikkeuksellinen, sillä se pesii puussa rastaiden vanhoissa pesissä. Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella metsäviklon kevätmuuton mediaanipäivä on aikaistunut keskimäärin kolmella vuorokaudella 1980-luvulta.
  • Metsäviklo munii usein puuhun rastaan tai muun linnun vanhaan pesään – kahlaajaksi harvinainen tapa.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Liron kaltainen kahlaaja, mutta selkä on selvästi tummempi, lähes musta pienin valkein täplin. Kirkkaanvalkea yläperä rajautuu jyrkästi tummaan selkään ja siipeen, ja siiven alapinta on tumma; jalat ovat harmaanvihreät. Ääni on voimakas, melodinen ”tluit-vit-vit”. Erottuu lirosta tummemman selän, tummien siivenalusten ja selvästi valkean yläperän perusteella.

Heimo

kurpat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

ruskea, valkoinen, musta, vihreä

Elinympäristön kuvaus

Rikkonaiset metsäiset alueet, erityisesti korvet ja muut kosteat metsät järvien, lampien, purojen ja jokien äärellä; muuttoaikoina myös märät rantaniityt ja ojat.

Ruokavalio

Syö pääasiassa hyönteisiä sekä muita selkärangattomia, kuten kotiloita ja matoja; käyttää lisäksi jonkin verran kasvien versoja ja silmuja.

Käyttäytyminen

Parveutuu harvoin ja tavataan useimmiten yksittäin; muutto tapahtuu pääosin öisin. Syysmuutto alkaa jo alkukesällä: vanhat naaraat lähtevät ensin, ja niitä seuraavat vanhat koiraat sekä nuoret linnut. Pesii puussa, usein rastaan vanhassa pesässä. Haliaksella metsäviklo on läpimuuttaja, jota tavataan pieninä määrinä: ensimmäiset linnut saapuvat maalis–huhtikuun taitteessa, kevään päämuutto on huhtikuussa ja syysmuutto alkaa jo kesäkuun alussa, huipentuen heinä–elokuun vaihteeseen. Kokonaismäärissä ei ole havaittu merkittäviä pitkän aikavälin muutoksia.

Lähteet

Ääni: Pascal Christe, XC741946, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/741946

Ääni: Sonothèque ADVL, XC707052, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707052

Ääni: Jochem verweij, XC791817, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/791817

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27626

Tutustu myös