Lapinkirvinen

Lapinkirvinen

Anthus cervinus

Tunnista lapinkirvinen äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Harvinainen

Lapinkirvinen on Euraasian arktisen tundran laji, jonka levinneisyys ulottuu pohjoisesta Fennoskandiasta Siperian itäosiin; se talvehtii pääsääntöisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suomessa laji esiintyy levinneisyytensä länsireunalla ja pesii pääasiassa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen tunturipaljakan ja -koivikon pajuisilla soilla ja saraniityillä; aapasuovyöhykkeellä se on hyvin harvinainen. Pesimäkannan kooksi arvioidaan 1 000–2 000 paria, ja seurannoissa on havaittu taantumista tunturialueilla.

Tiesitkö tätä?

  • Hangon lintuaseman aineistossa lapinkirvisen määrät ovat vähentyneet noin kolmanneksen seurantajakson aikana.
  • Haliaksella parhaidenkin syyskuun päivien päivämuutot jäävät yleensä muutamaan yksilöön.

Ääntely

Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Kesäpuvussa ruosteenpunainen kurkku (koiraalla punaista myös naamassa) erottaa sen niittykirvisestä; selässä on selviä mustia täpliä. Syksyllä niittykirvisestä erottavat parhaiten selkäpuolen voimakkaat mustat täplät ja selkeämmät naamakuvioinnit; lisäksi nokka on ohut ja koivet punertavat.

Heimo

västäräkit

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

ruskea, punainen, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Arktinen tundra; erityisesti tunturipaljakan ja tunturikoivikon pajuiset suot ja saraniityt.

Ruokavalio

Syö pääasiassa hyönteisiä, hämähäkkejä, matoja ja siemeniä; poikasia ruokitaan erityisesti sääskillä ja vaaksiaisilla.

Käyttäytyminen

Pitkänmatkan muuttaja, joka muodostaa syysmuutolla usein pieniä parvia. Pesii maassa avoimilla tunturi- ja suoympäristöissä; pesä tehdään kuivista heinistä ja sara-aineksesta ja vuorataan pehmeällä karvalla tai untuvalla, naaras hautoo vajaat kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin 12 päivän iässä. Suuressa osassa Suomea lapinkirvinen on läpimuuttaja, keväällä selvästi harvalukuisempi kuin syksyllä; syysmuutto painottuu elokuun puolivälistä lokakuun alkuun, ja päämuutto on syyskuussa.

Lähteet

Ääni: Sonothèque ADVL, XC1048900, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1048900

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32217

Tutustu myös