Lintupassi
Suomi
Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja

Alcedo atthis

Tunnista kuningaskalastaja äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin harvinainen

Kuningaskalastaja on pieni, värikäs säihkylintuihin kuuluva laji. Sen selkä on kirkkaan, metallinhohtoisen sinivihreä ja vatsa sekä korvaläikät oranssin punaruskeat; tumma, pitkä ja voimakas nokka on sopeutunut kalojen ja muiden vesieläinten saalistamiseen. Laji on osittaismuuttaja: pohjoiset linnut siirtyvät talveksi etelämmäs, osa talvehtii pesimäalueilla. Suomessa kuningaskalastaja on harvinainen: se elää levinneisyysalueensa pohjoisreunalla pääosin etelä- ja länsirannikolla, ja pesimäkanta on arvioitu 5–30 pariksi. Pakkastalvet rajoittavat kannan kasvua, ja osa linnuista talvehtii Suomessa.

Tiesitkö tätä?

  • Hangon lintuasemalla kuningaskalastaja on havaittu kolmesti vuoden 2022 loppuun mennessä; pesimäpaikkojen ulkopuolella lintuja nähdään runsaimmin huhtikuussa.
  • Kuningaskalastajasta julkaistiin Turun Akatemiassa väitöskirja vuonna 1682.

Ääntely

Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Lyhytmuotoinen lintu, suhteessa suurehko pää ja pitkä, tumma ja terävä nokka. Selkä kirkkaan, metallinhohtoinen sinivihreä; vatsa ja korvaläikät oranssin punaruskeat; kurkku ja korvan takaiset täplät valkoiset; jalat lyhyet ja oranssit. Koiraalla koko nokka tumma, naaraalla nokan alapuoli voi olla punertavan oranssi. Pituus 17–19 cm, siipien kärkiväli noin 24–26 cm, paino noin 16–23 g. Niin värikäs ja erikoisen näköinen, että sitä on vaikea sekoittaa muihin lajeihin.

Heimo

kuningaskalastajat

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

sininen, oranssi, valkoinen, vihreä, musta

Elinympäristön kuvaus

Kirkkaiden jokien, järvien, purojen ja kosteikkojen rannat, joissa vesi on suhteellisen puhdasta ja ravintoa on saatavilla.

Ruokavalio

Pääasiassa kalansyöjä, mutta ruokavalioon kuuluu myös hyönteisiä ja muita pieniä vesieläimiä. Saalistaa tavallisesti veden yläpuolella olevalta istumapaikalta syöksyen terävään sukellukseen; talvella saalistaa sulien virtavesien äärellä.

Käyttäytyminen

Värikkäästä ulkonäöstä huolimatta voi olla vaikea havaita kasvillisuuden seasta; lento on nopealiikkeistä. Pesä rakennetaan yleensä veden tuntumassa olevaan sora- tai hiekkapenkereeseen kaivetun tunnelin päähän; naaras munii toukokuussa 5–10 munaa, ja molemmat emot osallistuvat haudontaan (19–22 vrk) sekä pesäpoikasten hoitoon (21–37 vrk). Talvella lintua tulee olla häiritsemättä, sillä häirintä ja saalistuksen epäonnistuminen voivat johtaa pahimmillaan nälkäkuolemaan. Suomessa syysmuutto ajoittuu elo–marraskuulle ja kevätmuutto maalis–toukokuulle.

Lähteet

Kuva: Tony Wood, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Alcedo atthis -England-8 (cropped).jpg

Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Alcedo_atthis_-_Common_Kingfisher_XC476785.mp3

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.29860

Tutustu myös