Lintupassi
Suomi
Keltasirkku

Keltasirkku

Emberiza citrinella

Tunnista keltasirkku äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Keltasirkku on euraasialainen laji, jonka levinneisyys kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Aasian keskiosiin. Se on avomaiden ja kulttuuriympäristöjen laji, joka pesii peltojen reunametsissä ja hakkuutaimikoissa. Laji on osittaismuuttaja, jonka suuri osa talvehtii pesimäalueiden lähistöllä. Keltasirkku on taantunut laajasti Euroopassa etenkin maatalousympäristöjen muutosten, viljelyn tehostumisen ja hyönteismyrkkyjen käytön vuoksi. Suomessa keltasirkkua tavataan lähes koko maassa; yhtenäinen levinneisyys yltää Rovaniemen seudulle ja pohjoisempana kanta harvenee. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 1,1 miljoonaa paria, ja laji on taantunut myös Suomessa.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella keltasirkun kevätmuutto on aikaistunut seurantajakson aikana keskimäärin yhdellätoista vuorokaudella.
  • Keltasirkku on aamuvirkku muuttaja: muuttajamäärät ovat suurimmillaan heti auringonnousun jälkeen.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Koiraalla on kirkkaankeltainen päälaki ja alapuoli, selkä ruskeansävyinen tummalla juovituksella; yläperä on punaruskea ja tummassa pyrstössä erottuvat valkoiset ulommat pyrstösulat. Nokka on jykevä siemensyöjän nokka. Naaras on ruskeampi ja vaatimattomampi, alapuoli voimakkaammin juovikas; nuoret muistuttavat naarasta. Keltainen pää ja valkoiset pyrstön reunukset auttavat erottamaan lajin muista sirkuista.

Heimo

sirkut

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

keltainen, ruskea, oranssi

Elinympäristön kuvaus

Erilaisten avomaiden ja kulttuuriympäristöjen laji; pesii peltojen reunametsissä ja hakkuutaimikoissa.

Ruokavalio

Syksyllä ja talvella siemeniä ja jyviä; lintulaudoilla suosii kauranjyviä. Kesällä ravinto koostuu pääosin selkärangattomista ja lieroista, ja poikasia ruokitaan hyönteisillä.

Käyttäytyminen

Osittaismuuttaja: suuri osa talvehtii lähellä pesimäalueita, ja talvella laji muodostaa usein pieniä parvia. Nuoret muuttavat ennen vanhoja, ja nuorista naaraat ennen koiraita; nuoret koiraat viivyttävät muuttoa ilmeisesti tulevia reviirejä etsien. Keltasirkku on aamuvirkku muuttaja, jonka muuttohuippu ajoittuu usein heti auringonnousun jälkeiseen aikaan. Suomessa kevätmuutto ajoittuu maaliskuun alulta toukokuun puoliväliin (päämuutto huhtikuun alussa), ja syysmuutto käynnistyy syyskuussa ollen voimakkaimmillaan lokakuun puolivälistä marraskuun alkuun.

Lähteet

Kuva: UNKNOWN - verify before publishing

Ääni: Benoît Van Hecke, XC531170, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/531170

Ääni: Jochem verweij, XC902153, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/902153

Ääni: Sonothèque ADVL, XC707693, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707693

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.35146

Tutustu myös