Lintupassi
Suomi
Kapustarinta

Kapustarinta

Pluvialis apricaria

Tunnista kapustarinta äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Kapustarinta on kahlaaja, jonka levinneisyysalue kattaa suurimman osan Fennoskandiasta, läntisen ja keskisen Siperian, Baltian maat, Ison-Britannian pohjoisosia ja Islannin. Se pesii tunturinummilla ja laajoilla suoalueilla. Tärkeitä talvehtimisalueita on Länsi-Euroopassa ja Välimeren alueella. Suomessa kapustarinta pesii tunturinummilla sekä Lapin, Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilla; etelämpänä kanta on harvempi, mutta pesimäsoita löytyy paikoin myös Varsinais-Suomesta, Kymenlaaksosta ja eteläisestä Hämeestä. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuonna 2011 noin 50 000–80 000 paria.

Tiesitkö tätä?

  • Kapustarinnan kevätmuutto aikaistui seurantajakson aikana keskimäärin neljällä vuorokaudella.
  • Kapustarinnan haikea, mollisävyinen vihellys kuuluu tunturien ja soiden kevääseen.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pesimäpukuinen koiras on helppo tunnistaa mustista kasvoista, kurkusta ja vatsasta, joita kiertää valkea raita; selkä, siivet ja päälaki ovat kullanruskea-mustapilkulliset ja jalat harmaat. Nuori ja talvipukuinen lintu ovat kullanruskeankirjavia yläpuolelta, rinta pilkullinen ja vatsapuoli valkoinen. Lennossa erottuvat valkoiset kainalot ja siiven yläpinnan kapea valkoinen raita. Ääni on haikea, mollisävyinen “tyyh”.

Heimo

kurmitsat

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

musta, keltainen, valkoinen, ruskea

Elinympäristön kuvaus

Pesii tunturinummilla ja laajoilla avosoilla. Muuttoaikaan viihtyy suurilla peltoaukeilla, ja talvehtii Länsi-Euroopassa sekä Välimeren alueella.

Ruokavalio

Syö pääasiassa hyönteisiä, matoja, nilviäisiä, hämähäkkejä ja muita selkärangattomia, joita se poimii maasta ja matalasta kasvillisuudesta; poikaset käyttävät ravinnokseen erityisesti suurikokoisia sääskiä.

Käyttäytyminen

Kevätmuutto on syysmuuttoa selvästi nopeampi, ja laji voi keväällä kerääntyä satapäisiksi parviksi suurille peltoaukeille. Pesivät linnut jättävät pesimäalueet pian poikasten lentokyvyn saavuttamisen jälkeen, ja vanhat linnut lähtevät syysmuutolle nuoria aikaisemmin. Suomessa ensimmäiset kevätmuuttajat havaitaan tavallisesti maaliskuun lopulla, ja päämuutto sijoittuu huhtikuun loppupuolelta toukokuun alkuun; syysmuutto kestää heinäkuulta lokakuulle ja on yksilömääriltään vaatimattomampaa.

Lähteet

Kuva: Dagur Brynjólfsson from Hafnarfjordur, Iceland, CC BY-SA 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kapustarinta.jpg

Ääni: Bushman, XC132878, CC BY-SA 3.0 https://xeno-canto.org/132878

Ääni: Sonothèque ADVL, XC776784, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/776784

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27553

Tutustu myös