Lintupassi
Suomi
Käenpiika

Käenpiika

Jynx torquilla

Tunnista käenpiika äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Käenpiika pesii laajoilla alueilla Euraasiassa Välimereltä Fennoskandiaan sekä Itä-Euroopasta pitkälle Aasian itäosiin ja on pääsääntöisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa talvehtiva pitkänmatkan muuttaja; Pyreneiden niemimaan eteläosissa ja Luoteis-Afrikassa on oma paikkalinnuista koostuva populaatio. Pesimäympäristöinä ovat kulttuuriympäristöjen puoliavoimet metsät sekä pihamaat ja puistot, kunhan sopiva pesäkolo ja ravintoa on tarjolla. Kanta on viime vuosikymmeninä taantunut laajasti Euroopassa. Suomessa levinneisyys on yhtenäinen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan tienoille, pohjoisempana laikuittaisempaa, ja laji saattaa pesiä jopa pohjoisimman Lapin rehevissä tunturikoivikoissa. Pesimäkanta on arvioitu 10 000–20 000 pariksi, ja se on taantunut.

Tiesitkö tätä?

  • Käenpiika voi väännellä päätään lähes 180 astetta ja sihisee käärmemäisesti uhattuna, mikä hämää pesärosvoja.
  • Se on Euroopan ainoa tikka, joka tekee pitkänmatkan muuton.

Ääntely

Laulu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni, harmaanruskea tikkalintu, jonka selässä ja päässä erottuu pitkittäisiä tummia viiruja; kurkku taittaa kellertävään. Nokka on tikkamainen mutta lyhyehkö, ja jalat vahvat. Erottuu muista tikoista maastovärityksellään, taipumuksellaan liikkua maassa muurahaisia etsien sekä kimeällä, tasatahtisella piipityslaululla; lento on ripeää ja loivasti aaltoilevaa, eikä se yleensä kiipeile puunrungoilla kuten muut tikat.

Heimo

tikat

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

ruskea, harmaa, musta, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Viihtyy kulttuuriympäristöjen puoliavoimissa metsissä sekä pihamailla ja puistoissa, kunhan pesäkoloja ja ravintoa on tarjolla; pohjoisessa voi pesiä myös rehevissä tunturikoivikoissa.

Ruokavalio

Pääasiassa muurahaisia ja niiden munia, joita se onkii pesistä pitkällä, väkäsikkäällä kielellään; lisäksi syö muita hyönteisiä, hämähäkkejä ja jonkin verran nilviäisiä.

Käyttäytyminen

Pitkänmatkan muuttaja ja harvalukuinen yömuuttaja; muutolta levähtävät linnut ruokailevat aktiivisimmin aamupäivisin. Uhattuna pesällä se vääntelee päätään käärmemäisesti ja sihisee. Suomesta syysmuutolle lähtevät käenpiiat suuntaavat lounaaseen ja näyttävät ylittävän Välimeren useita reittejä pitkin: Gibraltarin ja Italian, mutta myös Balkanin ja Lähi-idän kautta.

Lähteet

Kuva: Бусел В.А., CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Jynx torquilla крутиголовка.jpg

Ääni: Kim Erlend Vidal, XC561861, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/561861

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.30333

Tutustu myös