Lintupassi
Suomi
Isokoskelo

Isokoskelo

Mergus merganser

Tunnista isokoskelo äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Yleinen

Isokoskelo on laajalle Pohjois-Amerikkaan, Euraasian pohjoisosiin ja osin Keski-Aasiaan levittäytynyt vesilintu, joka pesii karuilla vesistöillä. Se pesii tavallisesti onkalossa tai pöntössä, kivien koloissa sekä katajien tai rakennusten alla. Talvisaikaan isokoskeloa tavataan niin pohjoisessa kuin avovettä riittää. Suomessa isokoskelo on yleinen ja pesii lähes koko maassa. Pesimäkanta on pysynyt pitkällä aikavälillä melko vakaana, ja laji kuuluu runsaimpiin Suomen merialueilla talvehtiviin vesilintuihin.

Tiesitkö tätä?

  • Leudontuneet syksyt ja talvet hajauttavat talvella isokoskelot laajemmalle, eivätkä ne keskity sulapaikoille yhtä usein kuin aiemmin.
  • Isokoskelon poikaset voivat ratsastaa emon selässä.

Ääntely

Laulu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Iso, pitkänomainen vesilintu, jolla on mustavalkea tai harmaa vartalo, pitkähkö kaula ja kapea punainen nokka. Koiraalla tummanvihreä pää ja lohenpunertavan valkea vartalo; naaraalla punaruskea, hapsottava takatukka ja harmaa vartalo. Nuoret koiraat muistuttavat naaraita.

Heimo

sorsat

Koko

Hyvin iso (joutsen)

Värit

valkoinen, harmaa, ruskea, musta, vihreä

Elinympäristön kuvaus

Suosii karuja vesistöjä ja viihtyy järvillä, joilla ja merenrannoilla. Pesii onkaloissa ja pöntöissä, kivien koloissa sekä katajien tai rakennusten alla.

Ruokavalio

Kokosukeltaja, jonka ravinto koostuu pääasiassa kalasta; syö lisäksi nilviäisiä, äyriäisiä, matoja, hyönteisten toukkia ja sammakoita. Saalistaa usein ryhmässä, ajamalla kalaparvia kohti rantaa.

Käyttäytyminen

Aikainen kevätmuuttaja. Alkukesällä koiraat tekevät sulkasatomuuton. Talvella linnut pysyttelevät avovedellä; kovina jäätalvina ne voivat ahtautua sulapaikoille ja railoihin suuriksi parviksi. Emo puolustaa poikuettaan tehokkaasti. Suomessa kevätmuutto kestää maaliskuusta huhtikuun loppuun, touko–kesäkuussa havaitaan koiraiden sulkasatomuuttoa, ja varsinainen syysmuutto huipentuu marras–joulukuussa, joskus jatkuen tammi–helmikuulle saariston jäätymisestä riippuen.

Lähteet

Kuva: Hobbyfotowiki, CC0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Goosander (Eurasian) (Mergus merganser).jpg

Ääni: Pascal Christe, XC513502, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/513502

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26442

Tutustu myös