Hiirihaukka

Hiirihaukka

Buteo buteo

Tunnista hiirihaukka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Hiirihaukka on laajalle levinnyt petolintu, jonka esiintymisalue kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Länsi-Venäjälle sekä Keski-Aasiaan; läntiset kannat ovat pääosin lähimuuttajia ja paikkalintuja, itäiset talvehtivat Lähi-idässä ja Saharan eteläpuolella. Lajista tunnetaan useita alalajeja, kuten läntinen buteo ja itäinen vulpinus. Suomessa esiintyy kaksi alalajia, buteo ja vulpinus; levinneisyys yltää lähes yhtenäisenä Kemiin ja Kainuuseen, kun taas Rovaniemeltä pohjoiseen laji on harvalukuinen. Vuonna 2011 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 4 000–5 000 paria.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella parhaina syyspäivinä lasketaan yli 300 muuttavaa hiirihaukkaa, ja usein saman syksyn aikana on useita yli 100 linnun päiväsummia.
  • Haliaksella alalajit muuttavat eri aikaan: vulpinus on aikaisempi ja buteo myöhäisempi muuttaja.

Ääntely

Kutsu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Keskikokoinen, leveäsiipinen haukka, jolla on lyhyehkö, leveä pyrstö ja pyöreähköt siivenkärjet. Väritys vaihtelee suuresti hyvin tummasta vaaleaan; monilla yksilöillä erottuu tumma rannelaikku siivissä ja vaaleampi alapuoli. Liitelee usein korkealla kaarrellen termiikeissä ja päästää naukuvan, kissamaisen äänen. Mehiläishaukkaan verrattuna hiirihaukalla on jykevämmät, leveämmät siivet ja suhteessa suurempi pää sekä lyhyempi kaula.

Heimo

haukat

Koko

Iso (varis)

Värit

ruskea, valkoinen, keltainen, musta

Elinympäristön kuvaus

Viihtyy mosaiikkimaisissa avoimissa ja puoliavoimissa maastoissa, kuten pelloilla, niityillä ja hakkuuaukeilla, joiden lähellä on metsäsaarekkeita tai metsänreunoja pesintään ja tähystelyyn.

Ruokavalio

Syö pääasiassa pienjyrsijöitä, erityisesti myyriä. Täydentää ravintoaan pienillä linnuilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä sekä käyttää myös kastematoja ja haaskoja.

Käyttäytyminen

Muuttokäyttäytymiseltään tyypillinen suuri petolintu, joka hyödyntää auringon lämmityksen synnyttämiä nousevia ilmavirtauksia; muutto alkaa myöhemmin aamupäivällä kuin pienemmillä petolinnuilla. Liitelee usein kaarrellen termiikeissä ja istuskelee tähystyspaikoilla, kuten puiden latvoissa ja tolpilla. Haliaksella hiirihaukka havaitaan läpimuuttajana: keväällä päämuutto on vaimeampi, ja syksyn päämuutto ajoittuu syys–lokakuuhun.

Lähteet

Ääni: Benoît Van Hecke, XC538678, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/538678

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26701

Tutustu myös