Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Haapana
Mareca penelope
Tunnista haapana äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Haapana pesii laajalla alueella Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa; Euroopan pesimäkanta talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa. Se on lyhyenmatkan muuttaja, joka kerääntyy muuttoaikoina suuriksi parviksi. Suomessa haapana pesii koko maassa, mutta kanta on taantunut 2000-luvulla, ja 2010-luvun kanta oli pesimäaikaisten seurantojen perusteella noin puolet 1990-luvun puolivälin tilanteesta. Haliaksella haapana on runsaslukuinen etenkin kevät- ja syysmuuton aikaan, ja talvihavainnot ovat harvinaisia.
Tiesitkö tätä?
- Haapanan kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana.
- Tulliniemen ohitse voi syysmuutolla muuttaa jopa tuhansia haapanoita päivässä.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Keskikokoinen, lyhytkaulainen sorsa, jolla on pieni vaaleansinertävä nokka tummalla kärjellä ja valkoinen vatsa. Koiras on juhlapuvussa punaruskeapäinen kellertävällä otsajuovalla, vartalo harmaa, siivessä suuri valkoinen laikku ja vihreä siipipeili, peräpää mustavalkoinen. Naaras on ruskeankirjava (vaihtelee punertavasta harmahtavaan), siipipeili tumma ja sisimmät kyynärsulat usein vaaleareunaiset; sulkasatoinen koiras muistuttaa naarasta mutta on yleensä lämpimämmän ruskea ja säilyttää valkoisen siipilaikun.
Heimo
sorsat
Koko
Iso (varis)
Värit
harmaa, ruskea, keltainen, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii monenlaisissa vesistöissä sekä sisämaassa että saaristossa, mutta karuimmat järvet eivät sovellu, koska se tarvitsee kasvillisuutta ruokailuun. Syksyllä se ruokailee rehevillä lahdilla ja lintujärvillä suurina parvina, keväällä tulvaniityillä ja toisinaan myös taajamien nurmikoilla.
Ruokavalio
Haapana on puolisukeltaja, jonka ravinto koostuu pääasiassa kasvimateriaalista; se laiduntaa myös maalla ja syö ajoittain vesihyönteisiä.
Käyttäytyminen
Lyhyenmatkan muuttaja, joka ruokailee syksyllä rehevillä lahdilla ja lintujärvillä suurina parvina ja keväällä tulvaniityillä. Haliaksen havaintomäärät ovat kasvaneet pitkään Venäjän läpimuuttavan kannan runsastumisen, Uddskatanin parantuneiden levähdysmahdollisuuksien ja optiikan kehittymisen vuoksi. Kevätmuutto käynnistyy maaliskuun lopulla–huhtikuun alussa ja huipentuu huhtikuun puolivälissä–jälkipuoliskolla; syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja on runsaimmillaan elokuun lopulta lokakuun alkuun. Gåsörsuddenin ympäristössä yli sadan levähtäjän syyskerääntymät ovat säännöllisiä, ja marraskuun alussa laji on jo harvinainen.
Lähteet
Kuva: Laitche, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Eurasian wigeon in Sakai, Osaka, February 2016.jpg
Ääni: Josef Hána, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hvizdak256.ogg
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26360
