Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Ampuhaukka
Falco columbarius
Tunnista ampuhaukka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Ampuhaukka on Euroopan pienin petolintu, jonka levinneisyys ulottuu laajasti Pohjois-Amerikan ja Euraasian havumetsävyöhykkeelle. Se asuttaa mäntyvaltaisia metsiä, soiden reunametsiä ja tunturialueita. Suomessa ampuhaukka esiintyy laikuttaisesti koko maassa ja on runsaimmillaan pohjoisessa; Keski- ja Etelä-Suomessa se asuttaa mäntyvaltaisia metsiä, pohjoisessa soiden reunametsiä ja tunturialueita. Suomessa pesivät yksilöt talvehtivat pääosin Länsi- ja Lounais-Euroopassa.
Tiesitkö tätä?
- Syysmuutolla nuoret linnut muuttavat ensin, niiden jälkeen vanhat naaraat ja viimeiseksi vanhat koiraat.
- Aktiivisena matkalentäjänä ampuhaukka aloittaa muuton usein jo aamun ensimmäisinä tunteina.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Erittäin pieni jalohaukka, jolla on lyhyet ja tyvestä leveät siivet sekä nopeat, matalat lentoliikkeet. Koiras on selkäpuolelta tumman siniharmaa ja vatsapuolelta punaruskea; naaras ja nuoret ovat ruskeasävyisiä yläpuolelta ja vaaleampia alapuolelta selvin tummin juovin. Ääni on kireä, vaikertava kie-kie-kie.
Heimo
jalohaukat
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
ruskea, harmaa, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii pohjoisen havumetsävyöhykkeellä mäntyvaltaisissa metsissä, soiden reunametsissä ja tunturialueilla. Saalistaa avomailla, kuten pelloilla, soilla ja hakkuuaukeilla.
Ruokavalio
Saalistaa pääasiassa pieniä lintuja varpuslinnuista pieniin ja keskikokoisiin kahlaajiin; lisäksi syö pikkunisäkkäitä ja suuria hyönteisiä, satunnaisesti myös lepakoita ja matelijoita.
Käyttäytyminen
Pesii usein vanhaan variksen tai korpin pesään, pohjoisessa pesä voi olla maassakin. Kevätmuutto alkaa varhain keväällä ja syysmuuttokausi on pitkä; nuoret muuttavat ennen vanhoja. Aktiivisena matkalentäjänä ampuhaukka ei ole yhtä riippuvainen nousevista ilmavirtauksista kuin monet muut petolinnut ja lähtee liikkeelle jo aamun ensimmäisinä tunteina. Saalistuksessa se lentää matalalla avomailla ja tekee nopeat iskut. Suomessa kevätmuutto huipentuu yleensä huhtikuun puolivälissä; syysmuutto alkaa jo keskikesällä, vilkastuu syyskuussa ja hiipuu loppusyksyä kohti. Syksyn päämuuton aikaan voi näkyä yli kymmenen muuttajan päiviä, ja lajia havaitaan Hankoniemellä lähes ympäri vuoden.
Lähteet
Kuva: caroline legg, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Merlin, Dumfries & Galloway, Scotland (53554254330).jpg
Ääni: Jonathon Jongsma, XC101582, CC BY-SA 3.0 https://xeno-canto.org/101582
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26808
.jpg){kind=link}