Lintupassi
Suomi
Ristisorsa

Ristisorsa

Tadorna tadorna

Tunnista ristisorsa äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Harvinainen

Ristisorsa pesii Euroopassa Islannista ja Brittein saarilta Pohjanmeren ja Itämeren rannoille sekä paikoin Länsi- ja Etelä-Euroopassa; laajin levinneisyys ulottuu Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta aina Mongoliaan. Se kaivaa pesäkolon hiekkaan ja pesii myös rakennusten alla. Laji on lähimuuttaja ja aikainen saapuja. Suomessa ristisorsa on harvalukuinen rannikkoseudun ja saariston pesimälaji, jonka noin 300 parin pesimäkanta keskittyy Oulun seudulle sekä Suupohjan, Ahvenanmaan ja Hangon väliselle saaristovyöhykkeelle.

Tiesitkö tätä?

  • Ristisorsan kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin noin yhdeksällä vuorokaudella seurantajakson aikana.
  • Ristisorsa pesii koloissa, esimerkiksi kaniininkoloissa tai rakennusten alla.

Ääntely

Laulu
Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Kookas, enimmäkseen valkoinen sorsa, jolla on tumma, vihreänhohtoinen pää, leveä ruosteenruskea rintavyö ja mustat hartiat; siivissä valkoinen kenttä ja mustat kärkisulat, vatsassa musta pitkittäisjuova. Nokka on punainen; koiras on naarasta kookkaampi ja sillä on pesimäaikaan selvä otsakyhmy. Nuori lintu on yläpuolelta ruskeanharmaa ja ilman rintavyötä.

Heimo

sorsat

Koko

Iso (varis)

Värit

valkoinen, musta, punainen, ruskea, vihreä

Elinympäristön kuvaus

Pesii rannikkoseuduilla ja saaristossa hiekkaisilla rannoilla; viihtyy erityisesti suolaisilla merenlahdilla, lietteillä ja jokisuistoissa. Aasiassa pesii myös sisämaan suolajärvillä.

Ruokavalio

Syö pääasiassa pieniä pohjaeläimiä, kuten nilviäisiä (erityisesti pieniä kotiloita) ja äyriäisiä, sekä levää ja vesikasvien siemeniä; ruokailee matalassa vedessä ja lietteillä ja saattaa pöyhiä pohjamutaa räpylöillään.

Käyttäytyminen

Lähimuuttaja, jonka kevätmuutto on syysmuuttoa voimakkaampi. Pesii koloihin hiekassa tai rakennusten alla; poikueet kerääntyvät usein yhteisiksi ”päiväkodeiksi”. Pesinnän jälkeen aikuiset muuttavat sulkasatoalueille, kuten Vattimerelle. Suomessa ensimmäisiä saapujia voi havaita jo helmi–maaliskuun vaihteessa, ja kevätmuutto huipentuu maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Syysmuutto on vaatimattomampaa ja painottuu elokuulle; yksittäisiä lintuja havaitaan vielä loka–marraskuussa. Talvikaudella laji havaitaan Suomessa vain satunnaisesti.

Lähteet

Kuva: Bernard DUPONT from FRANCE, CC BY-SA 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Common Shelduck (Tadorna tadorna) (26499348215).jpg

Ääni: Pascal Christe, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tadorna_tadorna_-_Common_Shelduck_XC466466.mp3

Ääni: Sonothèque ADVL, XC705889, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/705889

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26323

Tutustu myös