
Yöhaikara
Nycticorax nycticorax
Yöhaikara on yksi laajimmalle levinneistä haikaroista, ja se on nimensä mukaisesti aktiivisimmillaan hämärässä ja öisin. Laji on hyvin sopeutuvainen: se käyttää ravinnonhankintaan monenlaisia vesiympäristöjä syrjäisistä puustoisista soista ja merenrannoista riisipeltoihin ja tekojärviin. Se viihtyy aina veden äärellä.
Tiesitkö tätä?
- Yöhaikara voi elää jopa 16-vuotiaaksi.
- Soidinvaiheessa päälakea koristava pitkä valkea töyhtö on tärkeä osa kosintaa.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Keskikokoinen, tukevarakenteinen haikara, jolla on musta päälaki ja mustanharmaa selkä sekä valkea kaula ja vatsapuoli. Niskasta lähtee pitkä valkea töyhtö, ja nokka on musta. Verrattuna moniin muihin haikaroihin jalat ovat suhteellisen lyhyet ja olemus kompaktimpi, mikä auttaa erottamaan lajin muista haikaroista.
Heimo
haikarat
Koko
Iso (varis)
Värit
harmaa, musta, valkoinen, punainen
Elinympäristön kuvaus
Rannikkoalueet, järvet, lammet, joet, kosteikot sekä suo- ja mangrovealueet – aina veden läheisyydessä.
Ruokavalio
Syö pääasiassa kaloja ja sammakoita, mutta myös kilpikonnia ja liskoja, linnunmunia ja -poikasia, nilviäisiä sekä hyönteisiä.
Käyttäytyminen
Yöaktiivinen laji, joka etsii ravintoa hämärässä ja yöllä; päivisin se on usein huomaamaton ja vetäytyy suojaan.
Lähteet
Kuva: ramidos, CC BY 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nycticorax nycticorax 457953189.jpg
Ääni: Jan Cibulka, XC383999, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/383999
Ääni: Sonothèque ADVL, XC1142547, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1142547
Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6haikara
