Varpuspöllö

Varpuspöllö

Glaucidium passerinum

Tunnista varpuspöllö äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Varpuspöllö on levinnyt Euroopan ja Aasian etelä- ja keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä Norjasta Japaniin; lajilla on myös Keski-Euroopassa erillisiä vuoristoesiintymiä. Se elää vanhoissa kuusimetsissä. Hämäräaktiivinen varpuspöllö syö mielellään myyriä ja muita pikkunisäkkäitä, mutta saalistaa myös runsaasti lintuja, jopa itseään suurempia saaliita. Suomessa varpuspöllöä esiintyy vanhoissa kuusimetsissä koko maassa, vahvin kanta painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Kanta kasvoi 1980–2000, mutta on viime vuosina taantunut niin, että laji luokitellaan vaarantuneeksi; mahdollisia syitä ovat luonnontilaisten varttuneiden kuusimetsien väheneminen sekä lämmenneet talvet, jotka yhä useammin mädättävät varpuspöllön talvivarastot.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella on rengastettu yli 600 varpuspöllöä vuoteen 2014 mennessä.
  • Varpuspöllö varastoi syksyllä ja talvella saaliita koloihin ja pönttöihin; leudot talvet voivat mädättää varastot.

Ääntely

Laulu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Euroopan pienin pöllö: hyvin pieni ja lyhytpyrstöinen. Selkäpuoli on ruskea ja valkopilkkuinen, vatsapuoli vaaleampi ja ruskeaviiruinen; nokka on keltainen ja pää melko pieni. Soidinääni on kirkas, tasainen, pyyppäävä vihellys, joka erottuu helposti muiden pöllöjen äänistä.

Heimo

pöllöt

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

ruskea, valkoinen, harmaa, keltainen

Elinympäristön kuvaus

Vanhat kuusivaltaiset havu- ja sekametsät, joissa on vanhoja tikankoloja; pesii tikankoloon tai linnunpönttöön. Keski-Euroopassa esiintyy vuoristometsissä.

Ruokavalio

Syö mielellään myyriä ja muita pikkunisäkkäitä, mutta saalistaa myös runsaasti lintuja, jopa itseään suurempia saaliita. Kerää talvivarastoja koloihin ja pönttöihin.

Käyttäytyminen

Hämäräaktiivinen laji, mutta sen voi havaita myös päiväsaikaan näkyvällä paikalla tähystämässä saalista. Laji pesii usein myös huonoina myyrävuosina. Syksyisin osa linnuista, etenkin nuoret, vaeltaa. Haliaksella valtaosa pyydystetyistä vaeltajista on nuoria; aikuisista muuttajista valtaosa on naaraita, ja aikuiset muuttavat myöhemmin kuin nuoret.

Lähteet

Ääni: Robert Petersen, XC986020, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/986020

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.29011

Tutustu myös