Sinitiainen

Sinitiainen

Cyanistes caeruleus

Tunnista sinitiainen äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Sinitiaisen levinneisyys kattaa lähes koko läntisen palearktisen alueen. Tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat lehtipuuvaltaiset metsät ja vehreät kulttuuriympäristöt. Laji on runsastunut ja levittäytynyt pohjoiseen. Suomessa vahvin kanta on etelässä, mutta laji on runsastunut ja levittäytynyt Rovaniemelle ja Kuusamoon asti; pohjoisin pesimähavainto on Utsjoelta. Haliaksella sinitiainen kuuluu runsaimpiin läpimuuttajiin ja on aseman rengastetuin lintulaji.

Tiesitkö tätä?

  • Sinitiaisen muuttajista naaraat ovat yliedustettuina, koska koiraat pysyttelevät uskollisemmin reviireillään.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni tiaislaji, jolla on sininen päälaki ja siivet, vihertävä selkä sekä kirkkaan keltainen alapuoli. Kasvoissa erottuvat valkoinen naama ja musta silmäjuova; koiras on väritykseltään kirkkaampi kuin naaras, nuorilla sävyt ovat kellahtavammat. Laulu on kirkasta, korkeaa helinää.

Heimo

tiaiset

Koko

Pikkuinen (hippiäinen)

Värit

keltainen, sininen, valkoinen, vihreä, musta

Elinympäristön kuvaus

Tyypillistä pesimäympäristöä ovat lehtipuuvaltaiset metsät ja vehreät kulttuuriympäristöt. Talvella viihtyy linturuokintapaikkojen läheisyydessä. Haliaksen alueella pesii vuosittain muutama pari, ja talvella laji viihtyy niemenkärjessä linturuokinnan turvin.

Ruokavalio

Syö monenlaisia hyönteisiä ja niiden toukkia, hämähäkkejä sekä myös siemeniä ja marjoja. Talvella käy mielellään ruokintapaikoilla, ja rasva kelpaa erityisen hyvin.

Käyttäytyminen

Tyypillinen osittaismuuttaja: osa kannasta muuttaa, huomattava osa talvehtii. Nuoret linnut muuttavat ennen vanhoja ja naaraat ovat yliedustettuja muutolla, mikä liittyy koiraiden reviiriuskollisuuteen; laji on aamuvirkku muuttaja. Hyvien olosuhteiden vallitessa sinitiainen pesii saman kesän aikana kahdesti. Haliaksella syysliikehdintä alkaa syyskuun puolivälissä, huipentuu lokakuun alkupuoliskolla ja aktiivista muuttoa nähdään vielä marraskuun alussa; kevätmuutto on vaatimattomampaa ja sijoittuu maalis–huhtikuulle.

Lähteet

Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC510545, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/510545

Ääni: Camille Vacher, XC696761, CC BY 4.0 https://xeno-canto.org/696761

Ääni: Benoît Van Hecke, XC538743, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/538743

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34574

Tutustu myös