Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Sinitiainen
Cyanistes caeruleus
Tunnista sinitiainen äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Sinitiaisen levinneisyys kattaa lähes koko läntisen palearktisen alueen. Tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat lehtipuuvaltaiset metsät ja vehreät kulttuuriympäristöt. Laji on runsastunut ja levittäytynyt pohjoiseen. Suomessa vahvin kanta on etelässä, mutta laji on runsastunut ja levittäytynyt Rovaniemelle ja Kuusamoon asti; pohjoisin pesimähavainto on Utsjoelta. Haliaksella sinitiainen kuuluu runsaimpiin läpimuuttajiin ja on aseman rengastetuin lintulaji.
Tiesitkö tätä?
- Sinitiaisen muuttajista naaraat ovat yliedustettuina, koska koiraat pysyttelevät uskollisemmin reviireillään.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Pieni tiaislaji, jolla on sininen päälaki ja siivet, vihertävä selkä sekä kirkkaan keltainen alapuoli. Kasvoissa erottuvat valkoinen naama ja musta silmäjuova; koiras on väritykseltään kirkkaampi kuin naaras, nuorilla sävyt ovat kellahtavammat. Laulu on kirkasta, korkeaa helinää.
Heimo
tiaiset
Koko
Pikkuinen (hippiäinen)
Värit
keltainen, sininen, valkoinen, vihreä, musta
Elinympäristön kuvaus
Tyypillistä pesimäympäristöä ovat lehtipuuvaltaiset metsät ja vehreät kulttuuriympäristöt. Talvella viihtyy linturuokintapaikkojen läheisyydessä. Haliaksen alueella pesii vuosittain muutama pari, ja talvella laji viihtyy niemenkärjessä linturuokinnan turvin.
Ruokavalio
Syö monenlaisia hyönteisiä ja niiden toukkia, hämähäkkejä sekä myös siemeniä ja marjoja. Talvella käy mielellään ruokintapaikoilla, ja rasva kelpaa erityisen hyvin.
Käyttäytyminen
Tyypillinen osittaismuuttaja: osa kannasta muuttaa, huomattava osa talvehtii. Nuoret linnut muuttavat ennen vanhoja ja naaraat ovat yliedustettuja muutolla, mikä liittyy koiraiden reviiriuskollisuuteen; laji on aamuvirkku muuttaja. Hyvien olosuhteiden vallitessa sinitiainen pesii saman kesän aikana kahdesti. Haliaksella syysliikehdintä alkaa syyskuun puolivälissä, huipentuu lokakuun alkupuoliskolla ja aktiivista muuttoa nähdään vielä marraskuun alussa; kevätmuutto on vaatimattomampaa ja sijoittuu maalis–huhtikuulle.
Lähteet
Kuva: Sławek Staszczuk, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Parus caeruleus1.jpg
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC510545, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/510545
Ääni: Camille Vacher, XC696761, CC BY 4.0 https://xeno-canto.org/696761
Ääni: Benoît Van Hecke, XC538743, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/538743
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34574
