Sinisorsa

Sinisorsa

Anas platyrhynchos

Tunnista sinisorsa äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Sinisorsa on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajoilla alueilla pesivä ja runsaslukuinen sorsalaji. Se on erittäin joustava pesimäympäristönsä suhteen ja kelpuuttaa monenlaiset vesistöt; luonnonkosteikoilla laji on arka, mutta urbaaneissa ympäristöissä se kesyyntyy helposti. Suurimmassa osassa levinneisyysaluettaan sinisorsa on paikkalintu, mutta pohjoiset kannat muuttavat. Suomessa sinisorsaa tavataan käytännössä koko maassa; pesimäkanta on arviolta 200 000 paria. Monet suomalaiset sinisorsat talvehtivat Länsi-Euroopassa, mutta osa jää kaupunkiympäristöihin, ja laji on Suomen toiseksi runsain talvehtiva vesilintu.

Tiesitkö tätä?

  • Suomessa sinisorsan kevätmuutto on seurantajaksolla aikaistunut keskimäärin noin 9 vuorokautta ja syysmuutto viivästynyt noin 10 vuorokautta.
  • Sinisorsa on Suomen toiseksi runsain talvehtiva vesilintulaji.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Keskikokoinen sorsa (pituus noin 50–60 cm, siipien kärkiväli 81–95 cm). Koiraalla kiiltävän vihreä pää, keltainen nokka, valkoinen kaularengas, kastanjanruskea rinta ja harmaanruskea vartalo; pyrstön keskisulat kaartuvat ylöspäin. Naaras on ruskeankirjava, tummempi päälaki ja selvä silmäkulmajuova; nokassa oranssia ja mustaa vaihtelevasti. Molemmilla sukupuolilla näkyy selvästi sininen, valkoreunainen siipipeili sekä oranssit jalat; eklipsipukuinen koiras muistuttaa naarasta, mutta sen nokka on yhtenäisen kellertävä ja rinta tummempi.

Heimo

sorsat

Koko

Iso (varis)

Värit

harmaa, vihreä, ruskea, valkoinen, sininen

Elinympäristön kuvaus

Erittäin joustava pesimäympäristön suhteen ja kelpuuttaa monenlaiset vesistöt. Luonnonkosteikoilla arka, mutta kaupunkipuistoissa ja muissa urbaaneissa ympäristöissä kesyyntyy helposti.

Ruokavalio

Puolisukeltaja ja kaikkiruokainen: syö erityisesti kosteikkokasvien siemeniä, versoja ja juuria sekä hyönteisiä, nilviäisiä, nuijapäitä, sammakoita ja pieniä kaloja. Poikaset käyttävät enimmäkseen vesihyönteisiä.

Käyttäytyminen

Luonnonkosteikoilla arka, mutta urbaanissa ympäristössä tottuu ihmiseen ja voi kerääntyä paikallisesti isoiksi parviksi. Koirailla esiintyy kesäinen sulkasatomuutto, ja osa pohjoisista linnuista talvehtii kaupunkien sulapaikoilla.

Lähteet

Ääni: Sonothèque ADVL, XC705891, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/705891

Ääni: Sonothèque ADVL, XC730554, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/730554

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26373

Tutustu myös