Svenska
English
Polski
Čeština
Slovenčina
Norsk
Dansk
Selkälokki
Larus fuscus
Tunnista selkälokki äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.
Selkälokki esiintyy Länsi-Euroopan rannikoilla, Fennoskandiassa sekä laajalla vyöhykkeellä Siperiassa Kuolan niemimaalta Severnaja Zemljalle ja Venäjän keskiosissa; talvehtiminen painottuu läntisen Euroopan merialueille, Afrikkaan, Lähi-itään ja Kaakkois-Aasiaan. Nimialalaji fuscus pesii lähinnä Fennoskandiassa, ja se on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Itämeren kanta on taantunut voimakkaasti 1970-luvulta alkaen ympäristömyrkkyjen sekä runsastuneen harmaalokin aiheuttaman poikassaalistuksen vuoksi. Suomessa selkälokki pesii rannikoilla, meren saaristossa ja suurimpien sisävesien alueilla; pesimäkanta on noin 7 000 paria, joista noin 70 % merialueilla. Taantuma jatkuu alueellisesta vaihtelusta huolimatta.
Tiesitkö tätä?
- Selkälokki on Pietarsaaren nimikkolaji.
- Fennoskandian selkälokit muuttavat talveksi Saharan eteläpuolelle, pidemmälle kuin muut suuret lokit.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Aikuisella on musta selkä ja siivet, valkea pää ja vatsapuoli, kirkkaankeltaiset jalat sekä keltainen nokka, jossa punainen laikku. Pienempi ja sirompi kuin merilokki; siivenkärjen valkea täplä on pienempi ja siiven takareunan valkea raita kapeampi kuin merilokilla. Nuorilla parhaat tuntomerkit lennossa ovat valkea yläperä ja kokotumma käsisiipi, kun harmaalokilla yläperä on kirjavampi ja käsisiivessä näkyy vaalea alue.
Heimo
lokit
Koko
Iso (varis)
Värit
valkoinen, musta, harmaa, keltainen
Elinympäristön kuvaus
Rannikot, meren saaristo ja suurimmat sisävedet. Laji on melko mukautuvainen: tavataan myös sisämaassa pelloilla ja kaatopaikoilla, ja pesii mielellään metsäisillä pikkusaarilla sekä paikoin myös rakennusten katoilla.
Ruokavalio
Pääravinto on kala, mutta se syö myös hyönteisiä, nilviäisiä, äyriäisiä, matoja, jyrsijöitä sekä ajoittain marjoja ja siemeniä; hyödyntää myös kaatopaikkoja ja ihmisten tarjoamia ruokajätteitä. Osa yksilöistä voi saalistaa muiden lintujen munia ja poikasia.
Käyttäytyminen
Muuttolintu, joka pesii usein pienissä yhdyskunnissa, toisinaan harmaa- tai kalalokkiyhdyskunnissa. Haliaksella laji havaitaan harvalukuisena keväältä loppusyksyyn: kevään ensimmäiset havainnot ovat usein huhtikuun alkupuolella, päämuutto ajoittuu huhti–toukokuun vaihteeseen, ja syysmuutto alkaa jo heinäkuussa painottuen elokuulle.
Lähteet
Kuva: Henry Söderlund, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Larus fuscus, a gull in Helsinki, Finland, 2020 August.jpg
Ääni: Sonothèque ADVL, XC776691, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/776691
Ääni: Sonothèque ADVL, XC707079, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707079
Ääni: Sonothèque ADVL, XC776692, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/776692
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.27753
