Sarvipöllö

Sarvipöllö

Asio otus

Tunnista sarvipöllö äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Sarvipöllö on holarktinen laji, joka pesii laajoilla alueilla Pohjois-Amerikassa sekä Euraasiassa Länsi-Euroopasta Fennoskandiaan, Lähi-itään ja Kiinaan. Se on pikkunisäkkäisiin, varsinkin myyriin, voimakkaasti erikoistunut nomadinen laji, ja pesimäalueet sekä pesimämenestys vaihtelevat pikkunisäkkäiden runsauden mukaan. Pohjoiset linnut muuttavat talveksi Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Suomessa sarvipöllö on muuttolintu, mutta osa jää talvehtimaan Etelä-Suomeen hyvinä myyrävuosina. Pesivien parien määrä vaihtelee noin 2 000–10 000 parin välillä, ja kanta on keskimäärin taantunut kolmessa vuosikymmenessä noin puoleen.

Tiesitkö tätä?

  • Haliaksella sarvipöllö on säännöllisimmin havaittava ja toiseksi runsain rengastettu pöllölaji; päämuutto ajoittuu lokakuuhun, ja nuoret muuttavat keskimäärin viisi vuorokautta vanhoja aikaisemmin.
  • Haliaksen havaintomäärät ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet noin 40 %, mikä vastaa lajin pesimäkannan kehitystä Suomessa.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Varoitusääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Selvin tuntomerkki ovat pään pystyt sarvet eli höyhentupsut, jotka se voi painaa päätä vasten. Silmät ovat oranssinpunaiset. Suopöllöstä sen erottaa muun muassa silmien väri, lennossa viirukas vatsapuoli, siivistä puuttuva valkoinen takareunus ja kapeajuovainen pyrstö.

Heimo

pöllöt

Koko

Iso (varis)

Värit

ruskea, oranssi, musta, harmaa, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Suosii puoliavoimia elinympäristöjä ja metsänreunoja: oleskelee ja pesii havupuuvaltaisissa metsänreunoissa ja metsäsaarekkeissa, mutta saalistaa pääasiassa avoimilla pelloilla ja niityillä.

Ruokavalio

Pääsaalis on pikkunisäkkäät, erityisesti myyrät; saaliskantojen heikentyessä voi ottaa myös lintuja ja hyönteisiä.

Käyttäytyminen

Nomadinen laji, jonka liikkeet ja pesintä seuraavat pikkunisäkkäiden vaihteluita. Muuttaa öisin, usein heti auringonlaskun jälkeen; nuoret muuttavat keskimäärin vanhoja aikaisemmin, ja koiraat talvehtivat usein lähempänä pesimäalueita kuin naaraat. Käyttää usein varislintujen tekemiä pesiä ja muodostaa talvella yhteislepopaikkoja.

Lähteet

Ääni: Sonothèque ADVL, XC1107816, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1107816

Ääni: Sonothèque ADVL, XC707093, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707093

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.29068

Tutustu myös