Lintupassi
Suomi
Pikkusieppo

Pikkusieppo

Ficedula parva

Tunnista pikkusieppo äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Yleinen

Pikkusiepon levinneisyys painottuu itäiseen Eurooppaan Kreikan keskiosista Saksan itäosiin, Fennoskandian eteläosiin ja Uralin länsipuolelle sekä osin Lähi-itään; laji muuttaa talvehtimaan Intian niemimaalle. Se suosii pesimäpaikkoinaan varttunutta ja kosteapohjaista kuusi- tai kuusivaltaista sekametsää, joskus myös vanhoja lehtimetsiä. Suomessa pikkusieppoa tavataan runsaimmillaan maan itä- ja eteläosissa, ja harvana Oulun ja Kainuun seudulle asti. Pikkusieppo on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, jonka kannaksi on arvioitu 2 000–6 000 paria.

Tiesitkö tätä?

  • Nuoret pikkusiepot harhailevat syksyllä: Suomesta on rengastuslöytöjä läntisestä Euroopasta, talvehtimisalueiden kannalta “väärään” muuttosuuntaan.
  • Vanhat koiraat saapuvat keväällä keskimäärin 17 päivää aikaisemmin kuin nuoret koiraat ja naaraat.

Ääntely

Laulu
Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pieni sieppo: yläpuoli ruskea, alapuoli vaalea ja silmää kiertää kapea vaalea rengas. Vanhan koiraan erottaa oranssinpunaisesta kurkusta sekä selvästi harmaista pään ja kaulan sivuista; pää ja niska ovat usein harmaat ja pyrstön yläpeitinhöyhenet mustat. Naaraalla ja ensimmäisen kesän koiraalla harmaa pää ja punainen kurkku puuttuvat (naaraalla voi joskus olla pieni punertava läikkä); vatsapuoli on vaaleanbeige ja pyrstön yläpeitinhöyhenet ruskeat tai tummahkot.

Heimo

siepot

Koko

Pikkuinen (hippiäinen)

Värit

ruskea, oranssi, harmaa, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Pesii varttuneissa, kosteapohjaisissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä; joskus myös vanhoissa lehtimetsissä.

Ruokavalio

Syö pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkejä; saalistaa niitä eniten lehvästön keskikerroksista, mutta myös maasta ja ilmasta. Loppukesällä ja syksyllä täydentää ruokavaliota myös marjoilla.

Käyttäytyminen

Pitkän matkan muuttaja ja tyypillinen yömuuttaja. Syksyllä nuoret ja vanhat muuttavat samoihin aikoihin, mutta keväällä vanhat koiraat saapuvat aiemmin; nuoret linnut myös harhailevat melko paljon, toisinaan talvehtimisalueiden kannalta poikkeavaan suuntaan. Suomessa keväällä ensimmäiset muuttajat havaitaan toukokuun alussa ja päämuutto ajoittuu toukokuun puoliväliin–kesäkuun alkuun; syysmuutto alkaa elokuun alussa ja huipentuu syyskuun alku–puoliväliin, ja viimeisiä yksilöitä nähdään vielä lokakuun puolivälissä. Seurantajakson aikana kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kolmella vuorokaudella ja syysmuutto viivästynyt viidellä vuorokaudella.

Lähteet

Kuva: Nppgrandmeadow, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ficedula parva мухоловка мала.jpg

Ääni: Sonothèque ADVL, XC949936, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/949936

Ääni: Sonothèque ADVL, XC1043703, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1043703

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34029

Tutustu myös