
Pikkusieppo
Ficedula parva
Pikkusiepon levinneisyys painottuu itäiseen Eurooppaan Kreikan keskiosista Saksan itäosiin, Fennoskandian eteläosiin ja Uralin länsipuolelle sekä osin Lähi-itään; laji muuttaa talvehtimaan Intian niemimaalle. Se suosii pesimäpaikkoinaan varttunutta ja kosteapohjaista kuusi- tai kuusivaltaista sekametsää, joskus myös vanhoja lehtimetsiä. Suomessa pikkusieppoa tavataan runsaimmillaan maan itä- ja eteläosissa, ja harvana Oulun ja Kainuun seudulle asti. Pikkusieppo on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, jonka kannaksi on arvioitu 2 000–6 000 paria.
Tiesitkö tätä?
- Nuoret pikkusiepot harhailevat syksyllä: Suomesta on rengastuslöytöjä läntisestä Euroopasta, talvehtimisalueiden kannalta “väärään” muuttosuuntaan.
- Vanhat koiraat saapuvat keväällä keskimäärin 17 päivää aikaisemmin kuin nuoret koiraat ja naaraat.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Pieni sieppo: yläpuoli ruskea, alapuoli vaalea ja silmää kiertää kapea vaalea rengas. Vanhan koiraan erottaa oranssinpunaisesta kurkusta sekä selvästi harmaista pään ja kaulan sivuista; pää ja niska ovat usein harmaat ja pyrstön yläpeitinhöyhenet mustat. Naaraalla ja ensimmäisen kesän koiraalla harmaa pää ja punainen kurkku puuttuvat (naaraalla voi joskus olla pieni punertava läikkä); vatsapuoli on vaaleanbeige ja pyrstön yläpeitinhöyhenet ruskeat tai tummahkot.
Heimo
siepot
Koko
Pikkuinen (hippiäinen)
Värit
ruskea, oranssi, harmaa, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii varttuneissa, kosteapohjaisissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä; joskus myös vanhoissa lehtimetsissä.
Ruokavalio
Syö pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkejä; saalistaa niitä eniten lehvästön keskikerroksista, mutta myös maasta ja ilmasta. Loppukesällä ja syksyllä täydentää ruokavaliota myös marjoilla.
Käyttäytyminen
Pitkän matkan muuttaja ja tyypillinen yömuuttaja. Syksyllä nuoret ja vanhat muuttavat samoihin aikoihin, mutta keväällä vanhat koiraat saapuvat aiemmin; nuoret linnut myös harhailevat melko paljon, toisinaan talvehtimisalueiden kannalta poikkeavaan suuntaan. Suomessa keväällä ensimmäiset muuttajat havaitaan toukokuun alussa ja päämuutto ajoittuu toukokuun puoliväliin–kesäkuun alkuun; syysmuutto alkaa elokuun alussa ja huipentuu syyskuun alku–puoliväliin, ja viimeisiä yksilöitä nähdään vielä lokakuun puolivälissä. Seurantajakson aikana kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kolmella vuorokaudella ja syysmuutto viivästynyt viidellä vuorokaudella.
Lähteet
Kuva: Nppgrandmeadow, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ficedula parva мухоловка мала.jpg
Ääni: Sonothèque ADVL, XC949936, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/949936
Ääni: Sonothèque ADVL, XC1043703, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1043703
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.34029
