Pikkukäpylintu

Pikkukäpylintu

Loxia curvirostra

Tunnista pikkukäpylintu äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Pikkukäpylintu on holarktinen laji, joka esiintyy laajoilla alueilla Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä; Euraasiassa levinneisyys ulottuu Fennoskandiasta Itä-Aasiaan, ja lajia tavataan myös Länsi- ja Etelä-Euroopan sekä Lähi-idän havumetsäalueilla. Lajille ovat tyypillisiä voimakkaat kannanvaihtelut kuusen siemensadon mukaan, ja linnut voivat liikkua jopa tuhansien kilometrien matkoja pesimäkausien välillä sopivia ravinto-olosuhteita etsien. Suomessa pikkukäpylintu esiintyy suurimmassa osassa maata pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pesimäkanta vaihtelee arviolta 50 000–400 000 parin välillä.

Tiesitkö tätä?

  • Suomessa rengastettuja pikkukäpylintuja on löydetty niin Pohjois-Italiasta kuin läntiseltä Venäjältä, mikä kuvastaa lajin nomadimaisuutta.
  • Haliaksella huippumuutot voivat yltää yli tuhannen yksilön päiväsummiin.

Ääntely

Laulu
Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Tanakka varpuslintu, jolla on paksu, ristiin menevillä kärkiosilla varustettu nokka. Koiraalla perusväri on tiilenpunertava, naaraalla ja nuorilla kellertävä; siivet ja pyrstö tummanharmaat. Ääni on terävä “kip kip kip” ja hieman korkeampi kuin isokäpylinnulla; ääni on usein paras tuntomerkki lajien erottamisessa.

Heimo

peipot

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

punainen, vihreä, ruskea, harmaa

Elinympäristön kuvaus

Havumetsät koko holarktisella vyöhykkeellä; pesimäympäristö on yleensä kuusivaltainen havu- tai sekametsä, joskus myös männikkö.

Ruokavalio

Havupuiden siemenet, erityisesti kuusen; lisäksi männyn ja lehtikuusten siemeniä. Kesällä syö myös jonkin verran hyönteisiä, ja siemensadon heikentyessä muita siemeniä ja marjoja, kuten pihlajaa.

Käyttäytyminen

Nomadimainen ja hyvin aikainen pesijä. Pesintöjen jälkeiset vaellukset ovat voimakkaimpia loppukeväästä ja alkukesästä, ja vaellusliikehdintää havaitaan jälleen elokuulta loka–marraskuulle; heinäkuu on usein hiljainen jakso. Talvimäärät vaihtelevat vaellusten myötä.

Lähteet

Kuva: Elaine R. Wilson, www.naturespicsonline.com, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Red Crossbills (Male).jpg

Ääni: Max Karlsson, XC664815, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/664815

Ääni: Jonathon Jongsma, XC254481, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/254481

Ääni: Sonothèque ADVL, XC955857, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/955857

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.36358

Tutustu myös